Neljä yleisintä säästökeinoa kunnilla ja kuntayhtymillä. Kertoo, että eniten käytetään töiden uudelleen järjestelyitä (69%)ja luonnollista poistumaa (68%), myös sijaisten määrää vähennetään (50%) ja rekrytointia vähennetään (40%)
Tilastot
1
/2020

Anne Hotti, johtava työmarkkinatukija

4.2.2020

Lomautukset ja irtisanomiset lisääntyvät 

Tarve säästää henkilöstömenoista koskee tänä vuonna lähes kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä. Lomautusten ja irtisanomisten määrän arvioidaan kasvavan rajusti. Kuntatyönantajat arvioivat säästävänsä tänä vuonna henkilöstömenoista 359 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia henkilöstömenoista.

Kuntien ja kuntayhtymien tarve säästää henkilöstömenoissa lähes kaksinkertaistuu tänä vuonna vuoteen 2019 verrattuna. Viime vuonna kunnat säästivät henkilöstömenoissa 190 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia henkilöstömenoista.  

Tiedot kunta-alan henkilöstömenosäästöistä ovat KT:n tuoreista ajankohtaistiedusteluista. Tiedustelussa kuntatyönantajat kertoivat henkilöstömenosäästöistä vuonna 2019 ja arvioivat vuoden 2020 säästötarpeita.

Vuonna 2019 kunta-alan henkilöstömenot olivat arviolta 21,12 miljardia euroa. Lokakuussa 2018 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 421 000 palkansaajaa. KT:n tiedustelussa kuntatyönantajat arvioivat, että vuonna 2020 kuntasektorilla työskentelee 417 000 palkansaajaa.

Yt-neuvotteluja joka viidennessä kunnassa tai kuntayhtymässä

KT:n ajankohtaistiedustelussa kuntatyönantajilta kysytään arviota, onko kunnassa tai kuntayhtymässä tarvetta käynnistää yt-neuvotteluja.        

Runsas vuosi sitten kuntatyönantajat arvioivat loppuvuodesta 2018, että vuonna 2019 yt-neuvotteluita käytäisiin 20 kunnassa tai kuntayhtymässä.  

KT:n lehdistöseurannan mukaan viime vuonna yt-neuvotteluita olisi käyty tai käynnistetty 70 kunnassa tai kuntayhtymässä.

Osa KT:n tiedusteluun ilmoitetuista yt-neuvotteluista jatkuu tämän vuoden puolelle. Vuoden 2019 yt- neuvotteluissa päätetyistä säästötoimenpiteistä toteutetaan suurelta osalta vasta tämän vuoden puolella. 

Tiedustelussa 37 kuntaa arvioi, että käy uusia, vuotta 2020 koskevia yt-neuvotteluja.

Koska suurin osa tätä vuotta koskevista yt-neuvotteluista ovat kesken ja uusia yt-neuvotteluja käynnistyy varmasti vielä kuluvan vuoden aikana, kaikki henkilöstömenoissa toteuttavat säästötoimenpiteet lomautuksineen ja irtisanomisineen eivät ole vielä tiedossa.

Noin 8 300 työntekijää lomautetaan tänä vuonna

Kunta-alalla on pitkään vältytty laajemmilta lomautuksilta ja irtisanomisilta. Tarvittavat säästöt on saatu aikaan pääasiassa muilla keinoin. Nyt suunta näyttää muuttuneen. 

Vuosina 2018 ja 2019 kunta-alalla ei ollut taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia lomautuksia tai irtisanomisia juuri lainkaan. Tänä vuonna lomautusten ja irtisanomisten määrä näyttää kasvavan rajusti.

Tiedusteluun vastanneet kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joutuvansa lomauttamaan tänä vuonna 8 318 työntekijää. Se on 2,5 prosenttia tiedusteluun vastanneiden koko henkilöstöstä. 

Tätä suurempia lomautusmääriä on ollut vuosina 2009 (2,8 prosenttia) ja 2014 (3,9 prosenttia.)  Eniten lomautuksia on toteutettu vuonna 1993 (21,6 prosenttia). 

Irtisanomisia odotettavissa enemmän

Myös taloudellisista syistä johtuvien irtisanomisten määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna. 

Kuntatyönantajat arvioivat joutuvansa irtisanomaan tänä vuonna 759 henkilöä. Se on 0,23 prosenttia tiedusteluun vastanneiden koko henkilöstöstä. Tätä suurempiin irtisanomisiin on kuntasektorilla jouduttu viimeksi 1990-luvun lamavuosina.

Lomautuksilla arvioidaan säästettävän tänä vuonna 10 miljoonaa euroa eli 
2,9 prosenttia kaikista henkilöstömenosäästöistä.

Irtisanomisilla arvioidaan puolestaan säästettävän tänä vuonna 48 miljoonaa euroa eli 13,4 prosenttia kaikista henkilöstömenosäästöistä.

* arvio

Suurimmat säästöt toimintoja tehostamalla 

Vaikka lomautusten ja irtisanomisten määrän arvioidaan olevaan kuntien ja kuntayhtymien heikentyneen taloudellisen tilanteen takia kasvussa, suurin osa tarvittavista henkilöstösäästöistä toteutettaneen kuitenkin muilla keinoin. 

Muilla keinoilla säästettiin henkilöstömenoissa vuonna 2019 yhteensä 107 miljoonaa euroa eli yli puolet (56,2 prosenttia) kaikista säästöistä. Tänä vuonna näillä arvioidaan saatavan säästöjä yhteensä  249 miljoonaa euroa eli lähes 70 prosenttia kaikista säästöistä.

Toimintaa tehostetaan työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla. Luonnollista poistumaa hyödynnetään ja rekrytointia tiukennetaan. Avoimeksi tulleiden tehtävien täyttämistä harkitaan tarkoin. Sijaisten ja määräaikaisten käyttöä pyritään yhä vähentämään huolehtimalla kuitenkin palvelutoiminnasta. 

Säästöjä syntyy myös, kun henkilöstön sairauspoissaoloja saadaan vähenemään. Tämä pienentää työnantajalle sairastamisesta ja varhe-maksuista aiheutuvia kustannuksia. 
Seutuyhteistyö on hyväksi koettu keino säästää henkilöstömenoissa. Säästöjä on haettu myös ulkoistamalla tai yhtiöittämällä toimintoja. Monet vastaajat ilmoittivat vähentäneensä ostopalvelujen tai vuokratyövoiman käyttöä. 

Tiedustelun mukaan säästöjä haetaan myös palvelujen tai toimintojen supistamisesta.  Se on suureksi osaksi mahdotonta, koska monet kuntapalvelut perustuvat lainsäädäntöön.

Lomarahojen vapaaksi vaihto ja palkattomat vapaapäivät merkittävä osa säästöjä

Taloutta tasapainotetaan myös henkilöstön lomarahojen vaihdoilla vapaiksi ja vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla. 

Sopimuskauden 2018–2019 sopimuksiin sisältyvä määräaikainen sopimusmääräys lisäsi lomarahojen vaihtamista vapaaksi. Vuonna 2019 lomarahojen vapaaksi vaihdoilla säästettiin 37 miljoonaa euroa eli 19,5 prosenttia kokonaissäästöistä. Viime vuonna tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä lomarahoja vaihtoi vapaaksi noin 21 500 työntekijää ja keskimäärin 6,4 päivää.

Myös palkattomien vapaiden käyttö lisääntyi. Niistä kertyi 35 miljoonan euron säästö eli 18,2 prosenttia kokonaissäästöistä. Palkattomia vapaapäiviä piti 31 100 työntekijää ja keskimäärin 4,1 päivää.
Tänä vuonna vapaaksi vaihdettujen lomarahojen merkityksen henkilöstösäästöissä arvioidaan vähenevän huomattavasti.  Lomarahojen vapaaksi vaihdolla arvioidaan saavutettavan tänä vuonna 12 miljoonan euron säästö eli on 3,4 prosenttia kokonaissäästöistä. 

Palkattomilla vapailla arvioidaan säästettävän tänä vuonna 39 miljoonaa euroa eli 10,9 prosenttia kokonaissäästöistä.

Paikallisten säästösopimusten määrä kasvoi 

Paikallisten säästösopimusten määrä kasvoi viime vuonna verrattuna vuoteen 2018.  Henkilöstömenojen säästöistä sovittiin paikallisilla virka- ja työehtosopimuksilla 18 kuntaorganisaatiossa. 

Paikallisia säästöneuvotteluja oli käynnistänyt tai käynnistämässä 13 kuntaorganisaatiota. Tiedusteluun vastanneista 13 kuntatyönantajaa oli esittänyt paikallisia säästöneuvotteluja, mutta osa tai kaikki henkilöstöjärjestöt olivat kieltäytyneet niitä tekemästä.

Palvelut hoidetaan säästöistä huolimatta

Henkilöstömenojen sopeuttaminen on osa kuntien ja kuntayhtymien tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa. Lähes puolet kuntaorganisaatioista on laatinut tähän tarkoitukseen erillisen taloutta tasapainottavan tai tuottavuutta kohentavan ohjelman.

Ohjelmat sisältävät sekä henkilöstömenoja karsivia toimenpiteitä, toiminnan tehostamista ja uudelleen organisoimista että muita tuloksellisuutta parantavia toimenpiteitä. Säästöjä haetaan myös ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla sekä pitkäkestoisilla työhyvinvointijohtamisen toimenpiteillä. 

KT:n tiedustelu henkilöstömenoihin kohdistuvista sopeutustoimista toteutettiin joulukuussa 2019. Se lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin, joista vastasi 232. Vastanneiden palveluksessa on 78 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä. Arvioihin säästöistä eivät sisälly kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet.

KT on seurannut kuntien ja kuntayhtymien sopeuttamistoimia henkilöstömenoista tiedusteluilla >

Säästöt yhteensä 1,1 % eli noin 223 miljoonaa euroa.

Säästöt yhteensä 0,9 % eli noin 190 miljoonaa euroa.

Säästöt yhteensä 1,7 % eli noin 359 miljoonaa euroa.

Yhteystiedot

Anne Hotti

Anne Hotti

johtava työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2324
Matkapuhelin:
+358 50 527 1092
Sähköposti:
Anne.Hotti@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus