Jarmo Ronkainen, Iisalmi kaupunginjohtaja.
Kuntacaset
2
/2020

Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kuva: Mari Kekäläinen

26.3.2020

Iisalmessa uskotaan tulevaisuuteen

Vaikka väki vanhenee ja vähenee, Iisalmi porskuttaa päättäväisesti eteenpäin. Usko tulevaisuuteen 21 400 asukkaan seutukeskuksessa on vahva, kiitos muiden kuntien ja elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön.

Mitä Iisalmesta tulee mieleen? Moni osaa yhdistää Iisalmeen tunnettuja brändejä kuten juomatehdas Olvin ja kaiutinvalmistaja Genelecin. Elinkeinoelämä on alueella tärkeä työllistäjä ja menestyvät vientiyritykset näkyvät vahvasti seutukeskuksen katukuvassa.

Kaupunki itse on kuitenkin seudun toiseksi suurin työnantaja. Suurempi on vain Iisalmen ja kolmen naapurikunnan yhteinen Ylä-Savon SOTE –kuntayhtymä. Iisalmella on yli tuhat työntekijää, joista noin 800 on vakinaisia. 

Kaupunkia pian seitsemän vuotta johtaneen Jarmo Ronkaisen mukaan kaupungin tuottamilla palveluilla on iso rooli kaupungin vetovoimasta puhuttaessa.

– Ainakin täällä Iisalmessa koen, että kyllä kuntatyötä arvostetaan. Avoimiin työpaikkoihin on hakijoita, Ronkainen sanoo. 

Koko maan mittakaavassa kuntatyön imagossa on kuitenkin Ronkaisen mielestä kehitettävää. 

– Sillä on merkitystä rekrytointiin ja osaajien saamiseen, että pystytään tuomaan esille kuntatyön merkitystä hyvinvoinnin, hyvän yhteiskunnan ja mahdollisuuksien luojana.

Ronkainen ennustaa, että tulevaisuudessa työntekijöiden kokemukset oman työn merkityksellisyydestä kasvavat entisestään. 

Houkutteleva ja huolehtiva työnantaja

Osaajien saamiseksi kaupungin leipiin Iisalmi pyrkii aktiivisesti kehittämään omaa työnantajakuvaansa. Kaupunkistrategiassa on määritelty Iisalmen olevan houkutteleva ja huolehtiva työnantaja. 

– Meillä henkilöstöpolitiikassa pyritään arvojohtamiseen. On haluttu nostaa selkeästi näkösälle tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, avoimuus, ympäristövastuullisuus, Ronkainen luettelee.

Kaupunki haluaa tukea henkilöstönsä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia myös työuran jälkeen. Muutama vuosi sitten kaupungissa otettiin käyttöön vuoden kestävä eläkkeellejäämisvalmennus, jonka tavoitteena on valmistaa ihminen edessä olevaan elämänmuutokseen. 

Ronkaiselle hyvä henkilöstöpolitiikka on tärkeää paitsi ihmisten jaksamisen myös koko kaupungin elinvoiman kannalta.

– Se on tulevaisuuttakin silmällä pitäen tärkeä asia, kun tiedetään että osaajista käydään yhä enemmän taistelua.

Talkoot elinvoiman puolesta

Iisalmi kuuluu niihin lukuisiin kuntiin, jotka tilastojen valossa menettävät asukkaitaan. Ronkainen ei kuitenkaan pidä ilmiötä uhkaavana. 

– Suurin osa väestömenetyksestä tulee syntyvyyden ja kuolleisuuden välisestä erosta. Viime vuonna nettomuutto oli vähän päälle 20 henkilöä. Vaikka luku on miinusmerkkinen, on se vielä hyvin hallittavissa. Kyllä kunta tai kaupunki pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan siihen kehitykseen, Ronkainen sanoo.

Iisalmessa tällaisia toimia on ollut muun muassa By Iisalmi -brändin alla aloitettu kaupunkimarkkinointityö, jossa on mukana noin 25–30 alueen yritystä ja oppilaitosta. 

– Se on yhteisprojekti, jotta pystymme turvaamaan yritysten työvoiman saatavuuden ja samalla Iisalmen elinvoiman ja kaupungin kehittämisen, Ronkainen sanoo.

– Meillä on esimerkiksi metalliteknologian puolella kansainvälisiä vientiyrityksiä, jossa työskentely vaatii tietynlaista koulutusta. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman johdosta osaavaa työvoimaa täytyy hakea paljon laajemmalta alueelta kuin meidän omasta kaupungista, Ronkainen sanoo.

Iisalmi tekee paitsi yritysten, myös alueen muiden kuntien kanssa yhteistyötä muun muassa taloushallinnon, tekniikan sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluiden saroilla.

Isoja ulkoistamisprosesseja ei palveluiden järjestämiseksi ole jouduttu tekemään. Vaikka esimerkiksi siivousalalla, teknisissä palveluissa ja päivähoidossa hyödynnetään yksityisiä palveluntarjoajia, on syynä Ronkaisen mukaan pikemminkin arvovalinnat kuin taloudellinen pakko.

– On haluttu, että myös yrityksillä on mahdollisuus tuottaa joitakin palveluja. Mitään toimintoa ei ole siirretty yrityksille kokonaan, mutta kumppanuuteen perustuvia ratkaisuja on tehty jonkin verran. 

Palvelutarpeet myllerryksessä

Väestön ikääntyminen ja pienenevät ikäpolvet aiheuttavat päänvaivaa lukuisissa suomalaisissa kunnissa ja kaupungeissa, eikä Iisalmi ole poikkeus. Suuret ikäluokat tulevat kuluvan vuosikymmenen aikana vanhuusikään.

– Se tarkoittaa sitä, että euroja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin menee huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä. Vuodet 2025–30 on aikaväli, milloin palvelutarpeen muutosta tapahtunee eniten. Vuoteen 2040 mennessä muutos on aika lailla jo ohitse, Ronkainen sanoo.

Iisalmessa on ryhdytty valmistautumaan muutokseen muun muassa FCG:n luotsaaman USO – Uuden sukupolven organisaatiot –verkostoprojektin tuella.

Toinen kaupungin palveluihin vaikuttava ilmiö on aleneva syntyvyys. Kun Iisalmen uutta kaupunkistrategiaa tehtiin valtuustokauden alussa vuonna 2017, oletettiin että syntyvyys säilyisi noin 200 lapsessa vuosittain. Nyt vuotuinen syntyvyys on kuitenkin laskenut noin 150 lapseen.

Panos peruskoulutukseen

Lasten määrä vähenee, mutta kouluista ei Iisalmessa aiota säästää. Vuonna 2018 kaupungissa päätettiin rakentaa lähivuosina neljä uutta peruskoulua ja tästä päätöksestä kaupunki haluaa pitää kiinni. 

– Meidän kouluverkon rakennukset ovat kohtuullisen ikääntyneitä. Neljä tai viisi koulua tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, että niiden peruskorjaaminen ei enää ole järkevää, Ronkainen perustelee. 

Vaikka rakennuspäätösten taustalla oli vanhojen tilojen ikääntyminen, on kouluihin satsaaminen Iisalmelle myös imagokysymys. Kaupunki on pyrkinyt luomaan itsestään kuvaa Suomen parhaimpana koulukaupunkina. 

– Kun iisalmelainen lapsi päättää koulun yhdeksännen luokan jälkeen, niin hän on käynyt noin neljästä viiteen kuukautta enemmän koulua oppivelvollisuutensa aikana kuin oppilas sellaisessa kunnassa, jossa tuntikehykset on vedetty minimiin. Tästä periaatteesta valtuustomme on halunnut pitää kiinni, Ronkainen kertoo.

Peruskoulujen lisäksi kaupungista löytyy lukio, kaksi ammatillista oppilaitosta ja Savonian ammattikorkeakoulukampus. 

– Meillä on vahva koulutusketju ihan ekaluokkalaisesta lukioon tai ammattikouluun. Sen jälkeen jatkokoulutukseenkin voi halutessaan hyvin jatkaa, jos kiinnostusta on, Ronkainen kertoo.

Moni iisalmelainen nuori lähtee toisen asteen jälkeen opiskelemaan suurempiin kaupunkeihin. Ronkainen haluaa kuitenkin jättää heistä jokaiselle mielikuvan, että Iisalmeen voi aina palata valmistumisen jälkeen.

– Se tietysti vaatii sen, että kunnassa on riittävästi avoimia työpaikkoja ja muut elämän peruspilarit kohdallaan, edullista ja hyvää asumista tarjolla, toimivat palvelut ja tietynlaista sisäistä vetovoimaa riittävästi. Silloin ihmiset kokevat mielekkääksi jäädä myös sinne kotiseudulleen.