Työelämän kehittäminen
2
/2020

Teksti: Kaisa Koskela
Kuva: Pixhill

27.3.2020

Julkiseen hallintoon vähiten uusia työpaikkoja

Vuonna 2018 suurin osa uusista työpaikoista syntyi rakennusalalle. Julkisessa hallinnossa painottui korvausrekrytointi.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti maaliskuussa analyysin ”Miten työpaikat syntyivät vuonna 2018”. Analyysissa uuden työpaikan syntymistä verrattiin muista syistä eli poistuman tai vaihtuvuuden korvaamiseksi tehtyihin rekrytointeihin.

TEM selvittää uusien työpaikkojen syntymekanismia säännöllisesti. Uusi työpaikka tarkoittaa sitä, että toimipaikka joko lisää henkilöitä olemassa oleviin tehtäviin tai palkkaa kokonaan uuteen tehtävään.

Työllisyyden kasvu vaatii uusia työpaikkoja

Työllisyyden nettomuutos ei riipu vain uusien työpaikkojen luomisesta vaan myös siitä, säilyvätkö olemassa olevat työpaikat, eli missä määrin korvausrekrytointeja tehdään.

Mutta vaikka korvausrekrytoinnit tehtäisiin täysimääräisesti ja mikäli uusia työpaikkoja ei syntyisi, ei työllisyys voi kasvaa. Työllisyyden kasvu edellyttää siksi uusia työpaikkoja. Työnantajat hakevat työvoimaa korvaamaan poistumaa ja vaihtuvuutta tai luodessaan uusia työpaikkoja.

Uusiin työpaikkoihin ei aina löytynyt työvoimaa

Vuonna 2018 elettiin talouden kasvukautta. Henkilöstöä lisättiin toimipaikoissa jo oleviin ammatteihin, kun taas uusiin tehtäviin työpaikkoja syntyi vain vähän. Vakituisten työpaikkojen synty oli melko voimakasta.

Vuonna 2018 työllisyys kasvoi lähes 67 000 hengellä. Uusia työpaikkoja syntyi bruttona noin 337 000, mikä on 4–5 -kertaisesti nettotyöllisyyden kasvuun nähden.  Tämä toteutui noin 11-kertaisen työvoiman hankinnan kautta, sillä toimipaikat hakivat yhteensä 736 000 henkilöä töihin.

Työvoimapula eli tilanne, jossa avoinna olevaa työpaikkaa ei saada täytettyä, nousi 52 000 henkiön tasolle. Vajaa puolet näistä hauista kohdistui uusiin työpaikkoihin.

Työvoiman haun ongelmat keskittyivät vakituisiin paikkoihin. Määräaikaisiin töihin työvoimaa löytyi helpommin.

Julkiseen hallinnossa korvausrekrytointia

Suhteellisesti suurin osa uusia työpaikkoja kaikesta alan työvoiman hankinnasta syntyi rakennusalalla, noin 80 prosenttia uusista.  Vähiten uusia työpaikkoja syntyi sote-aloilla ja julkisessa hallinnossa, noin 28 % kaikesta alan työvoimahankinnasta.

Rakennusalalla tyypillinen töiden määräaikaisuus aiheuttaa suuren uusien työpaikkojen osuuden. Julkisissa palveluissa taas painottuu korvausrekrytointi.

Uusia työpaikkoja syntyy useimmin yrityssektorille sekä toimipaikohin, jotka odottavat henkilöstömäärän kasvua ja joiden henkilöstömäärä vaihtelee paljon.

Oma henkilöstö käytetyin hakukanava

Käytetyin hakukanava on oma henkilöstö, mutta työnantajien mielestä tärkein hakukanava on TE-toimisto. Myös epäviralliset henkilöyhteydet ovat tärkeitä.

Vähintään kolmea hakukanavaa käyttäneistä työnantajista TE-toimisto oli tärkein kanava. TE-toimiston kautta haettiin eniten työssä olevia, mutta sitä kautta rekrytoitiin myös merkittävässä määrin työttömiä.


Uusia työpaikkoja syntyy todennäköisemmin, kun

  • kyse on yritystoimipaikasta
  • haetaan vähintään kahta vakituista henkilöä
  • toimipaikan henkilöstömäärän odotetaan kasvavan
  • henkilöstömäärä vaihtelee suuresti
  • kyseessä on alle 50 hengen toimipaikka
  • toimipaikassa on ulkomaalaistaustaista henkilöstöä
  • palkataan opiskelija tai koululainen
  • palkataan työtön.

Lähde: Minne uudet työpaikat syntyivät 2018, TEM.