Tilastot
2
/2020

Juho Ruskoaho, työmarkkinatutkija
Kuva: Pixhill

27.3.2020

Lääkäripula pahenee edelleen

Täyttämättömien lääkärien tehtävien määrä peruterveydenhuollossa j erikoissairaanhoidossa kasvaa edelleen. Hammaslääkärivaje pienentyi hienoisesti.

Täyttämättömien lääkärien tehtävien määrä nousi perusterveydenhuollossa lähes 70:lla ja erikoissairaanhoidossa lähes 60:lla viime vuodesta. Vaje on terveyskeskuksissa jo 7,5 prosenttia ja sairaaloissa 6,4 prosenttia.

Hammaslääkärien vaje on sahannut samana aikana hienoisesti alaspäin. Täyttämättä oli noin sata vakanssia eli vaje oli viisi prosenttia.

Epätasa-arvo kasvaa

Suurin terveyskeskusten lääkäripula on Kainuussa, jossa täyttämättä oli noin kolmannes vakansseista. Myös Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla ainakin joka kuudes vakanssi oli täyttämättä. Jo kolmasosa suomalaisista asuu alueella, jossa lääkärivaje on vähintään 10 prosenttia.

Alueellinen epätasa-arvo perusterveydenhuollossa on aiemmin koskenut eniten syrjäisiä seutuja. Nyt lääkäripula on levinnyt myös suuriin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Lääkäreillä on tarjolla monenlaisia uramahdollisuuksia, eikä lääkäreitä ole tarpeeksi vastaamaan kysyntään.

Hammaslääkärivajeen tilanne on hiukan valoisampi, mutta vakavaa hammaslääkäripulaa esiintyy alueellisesti. Itä-Savossa ja Etelä-Karjalassa lähes joka neljäs hammaslääkärin vakanssi oli täyttämättä.

Tietyillä aloilla eniten pulaa

Lääkäripula pahenee myös erikoissairaanhoidossa. Tulosten vertailukelpoisuutta vähentää se, että yksi iso sairaanhoitopiiri ei ilmoita vajetietoja. Erikoissairaanhoidon 587 täyttämätöntä vakanssia ovat siis 19 sairaanhoitopiirin ilmoittamat.

Samoilta erikoisaloilta puuttuu vuodesta toiseen eniten lääkäreitä. Eniten vajetta lukumääräisesti oli psykiatrian (86), radiologian (63) ja päivystyksen sekä akuuttilääketieteen (43) erikoisaloilla.

Suomessa erikoislääkäritiheys on selvästi Pohjoismaiden alhaisin. Eläkkeelle jää lähes 500 erikoislääkäriä vuosittain. Vuosina 2008–2017 suoritettiin keskimäärin 536 erikoislääkärintutkintoa, joista osan suorittaa toiselle alalle erikoistuvat erikoislääkärit.

STM:lle tehdyssä selvityksessä arvioidaan, että tulevaisuuden hoitotarpeeseen vastaamiseksi tarvittaisiin vuosittain 934 erikoislääkäriä. Ministeriön tavoite on 708 erikoislääkäriä.

Koulutusmääriä nostettava

Julkisen sektorin pelkästään nykyisen lääkäripulan täyttäminen edellyttäisi välittömästi yli tuhat uutta työikäistä lääkäriä. Kiristyvään hoitotakuuseen yltämiseen vaadittaisiin terveyskeskusten johtavien lääkärien arvion mukaan perusterveydenhuoltoon 725 uutta kokoaikaista vakanssia. Osa-aikaisuus ja sijaistarve huomioiden lääkäritarve olisi toiset tuhat lääkäriä. Työttömiä lääkäreitä on noin sata.

Hoitotarvetta nostavat myös ikääntyvän väestön lisääntyvä hoidontarve sekä lainsäädännölliset muutokset. Nykyisillä koulutusmäärillä ei saada kurottua lääkäripulaa umpeen eikä vastattua tulevaisuuden hoitotarpeeseen. Lääkärien perus- ja erikoistumiskoulutusta on välttämätöntä lisätä heti.

KT selvittää lääkärivajetta erikoissairaanhoidossa, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto perusterveydenhuollossa.

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus