Lapsi hiekkalaatikolla. Kädet hiekassa.
Lainsäädäntö
2
/2020

Anne Kiiski, neuvottelupäällikkö
kuva: Eeva Anundi

26.3.2020

Perhevapaita uudistetaan

Perhevapaita koskevan lainsäädännön uudistamista valmistellaan kolmikantaisissa työryhmissä, joiden työskentely on vielä kesken.

Perhevapaauudistuksen tavoitteena on uudistaa lainsäädäntöä siten, että lasten hoitovapaa jakautuu perheissä vanhempien kesken nykyistä tasaisemmin ja että perheiden käytössä olevia joustoja lisätään.

Uudistus perustuu Sanna Marinin hallitusohjelmassa asetettuihin tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja perhevapaita koskeviin tavoitteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön helmi-maaliskuussa 2020 antamien tiedotteiden mukaan perhevapaauudistuksen tavoitteena on:

  • perhevapaamalli kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä,
  • perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, 
  • yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat, 
  • sukupuolten välinen palkkaero pienenee,
  • perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia vapaiden pitämisessä lisätään,
  • kummallakin vanhemmalla on jatkossa yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia, 
  • isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta.

Ministeriön mukaan  jatkovalmistelun pohjana työryhmässä on malli, jossa päivärahapäivien kokonaismäärä kasvaisi reiluun 14 kuukauteen. Mallissa molemmilla vanhemmilla olisi yhtä suuret kiintiöt kuitenkin siten, että raskaana olevalla vanhemmalla olisi noin kuukauden päivärahajakso ennen vanhempainrahakauden alkua (nk. raskausraha).

Uudistuksen pitää kannustaa isiä pitämään perhevapaita

KT on lähtenyt siitä, että uusi perhevapaamalli voisi olla sellainen, että molemmilla vanhemmilla olisi yhtä pitkä jakso, josta osa voitaisiin siirtää toiselle vanhemmalle. Uudistus tulee toteuttaa siten, että se kannustaa isiä pitämään vapaita nykyistä enemmän. Yhdenvertaisuus ja erilaisten perheiden huomioiminen on tärkeää.

Työnantajien kustannukset eivät saa kasvaa

Julkisuudessa esillä olevat mallit, joissa perhevapaiden yhteispituus kasvaisi, lisäisivät huomattavasti perhevapaista aiheutuvia kustannuksia. Työnantajat maksavat nykyisistä perhevapaista aiheutuvista kustannuksista huomattavan osan. KT:n kantana on, että uudistus on toteuttava siten, että työnantajien vastuulla olevat kustannukset eivät kasva. 

Subjektiiviset joustot töistä poissaoloon eivät saa lisääntyä. Perhevapaiden subjektiivisten joustojen lisääminen, esimerkiksi vapaiden pitäminen useassa jaksossa, lisäisi huomattavasti työnantajien kustannuksia ja vaikeuttaisi töiden järjestelyjä. 

Monissa kunta-alan tehtävissä tarvitaan aina sijainen, jonka rekrytoinnista ja perehdytyksestä aiheutuu kustannuksia. Varsinkaan pätevää sijaista ei useinkaan ole saatavilla. Työnantajaa velvoittavien henkilöstömitoitusten täyttäminen on vaikeaa, jopa mahdotonta toistuvien poissaolojen takia. 

Lisäkustannukset korvattava kunnille

Uudistuksessa kunnille ei saa asettaa lisää velvoitteita. Mikäli uudistus lisää kuntien kustannuksia, ne on korvattava täysimääräisinä.

Perhevapaauudistus on toteutettava siten, että palvelutuotannon tarpeet, kuntien mahdollisuus tarjota palveluja ja kuntien taloudellinen tilanne sekä henkilöstön saatavuus huomioidaan myös silloin, kun tarkastellaan perheiden oikeutta varhaiskasvatuspalveluihin. Uudistusta valmistelussa on myös huomioitava se, että lapset eivät jatkossa tule varhaiskasvatuspalveluihin ainakaan nykyistä nuorempina.  

Yhteystiedot

Anne Kiiski

Anne Kiiski

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat