Työvoimavaje pysynyt vähäisenä

KT:n selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien ja varhaiskasvatuksen työvoimavaje on vähäinen.

Kaikkiaan työvoimavaje sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattiryhmissä oli keskimäärin 2,2 prosenttia. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä näissä vakansseissa oli viime vuoden lopulla 2 800 henkilön vaje. Uusien vakanssien tarve oli 1 080, mikä oli 0,9 prosenttia ammattiryhmien yhteismäärästä.

KT selvittää kunta-alalla tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien ja varhaiskasvatuksen työvoimatilannetta joka toinen vuosi. Viimeisin selvitys koskee marraskuun 2019 tilannetta. Se kattaa noin 65 prosenttia näissä ammattiryhmissä työskentelevästä henkilöstöstä. Tiedustelu ei koskenut lääkäreitä eikä hammaslääkäreitä.

Pulaa lastentarhanopettajista ja puheterapeuteista

Suhteellisesti eniten työvoimavajetta oli puheterapeuteista, joiden vaje oli yksitoista prosenttia. Seuraavina tulivat lastensuojelussa työskentelevät sosiaalityöntekijät, psykologit,  erityislastentarhanopettajat, lastentarhanopettajat ja sosiaalityöntekijät sekä erityissosiaalityöntekijät.

Suurissa ammattiryhmissä, kuten sairaanhoitajissa  ja lähihoitajissa (terveyspalveluissa ja sosiaalipalveluissa) suhteellinen vaje oli kuitenkin pieni. Ammattiryhmien suuren koon vuoksi lukumääräinen vaje on useita satoja.

Pätevistä hakijoista alakohtaista pulaa

Tiedustelun aikaan avoinna olleista vakansseista noin 45 prosenttia oli hoitamatta sen takia, että hakuprosessi oli käynnissä tai kesken. Noin puolet vakansseista oli avoinna, koska hausta huolimatta tehtävään ei ollut saatu sopivaa henkilöä.

Sopivien henkilöiden saaminen tehtäviin vaihteli ammattiryhmittäin. Erityislastentarhanopettajien hoitamatta olevista vakansseista 81 prosenttia johtui siitä, ettei tehtävän ollut löytynyt pätevää henkilöä. Lastentarhanopettajilla luku oli 70 prosenttia. Sairaanhoitajien ammattiryhmässä vain vajaa viidennees hoitamatta olleista vakansseista johtui samasta syystä.

Hallitusohjelma uhkaa lisätä työvoimavajetta

Vastaajien arvion mukaan kunta-alan työvoimavaje pysyy huonona tai erittäin huonona niissä ammattiryhmissä, joissa vaje on jo nyt suurinta.

Hallitusohjelmassa on useita kohtia, jotka toteutuessaan tarkoittavat useiden tuhansien lisähenkilöiden tarvetta. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitus ja perusterveydenhuollon hoitotakuu.

Kuntasektorilla työvoimavaje keskittyy selvästi tiettyihin ammattiryhmiin. Toisaalta eräissä ammattiryhmissä ei työvoimavajetta ole juuri lainkaan tai se on hyvin pieni. Esimerkiksi kätilöiden, ylihoitajien ja johtavien hoitajien, henkilökohtaisten avustajien, omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien ja hoitoapulaisten vakanssit ovat täynnä. Alueellinen vaihtelu voi olla suurta.

Sijaisuuksien hoitajiksi kaivataan päteviä

Työvoimatilanteen suurimpana ongelmana vastaajat näkivät sen, ettei avoinna oleviin vakansseihin ole tietyissä ammattiryhmissä riittävästi päteviä, kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Avoimia vakansseja joudutaan hoitamaan määräaikaisesti epäpätevällä henkilöstöllä. Sijaisuuksiin on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä lähes mahdoton saada pätevää henkilöstöä.

Ongelma koskee erityisesti sosiaalityöntekijöitä ja lastentarhanopettajia. Osaksi tilannetta selittävät näitä ryhmiä koskevat tiukat kelpoisuussäännökset sekä riittämätön koulutustarjonta.

2000-luvulla vaje oli korkeimmillaan vaje oli viisi prosenttia, josta se on laskenut 2–3 prosentin tasoon.

Lähde: KT Kuntatyönantajat 2020