Tilastot
2
/2020

Anne Hotti, johtava työmarkkinatutkija
Kuva: Pixhill

27.3.2020

Työvoimavaje pysynyt vähäisenä

Kokonaan hoitamatta olevien vakanssien osuus on kuntasektorilla melko pieni. Muutamiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammatteihin on alueellisesti vaikea löytää päteviä hakijoita.

KT:n selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien ja varhaiskasvatuksen työvoimavaje on vähäinen.

Kaikkiaan työvoimavaje sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattiryhmissä oli keskimäärin 2,2 prosenttia. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä näissä vakansseissa oli viime vuoden lopulla 2 800 henkilön vaje. Uusien vakanssien tarve oli 1 080, mikä oli 0,9 prosenttia ammattiryhmien yhteismäärästä.

KT selvittää kunta-alalla tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien ja varhaiskasvatuksen työvoimatilannetta joka toinen vuosi. Viimeisin selvitys koskee marraskuun 2019 tilannetta. Se kattaa noin 65 prosenttia näissä ammattiryhmissä työskentelevästä henkilöstöstä. Tiedustelu ei koskenut lääkäreitä eikä hammaslääkäreitä.

Pulaa lastentarhanopettajista ja puheterapeuteista

Suhteellisesti eniten työvoimavajetta oli puheterapeuteista, joiden vaje oli yksitoista prosenttia. Seuraavina tulivat lastensuojelussa työskentelevät sosiaalityöntekijät, psykologit,  erityislastentarhanopettajat, lastentarhanopettajat ja sosiaalityöntekijät sekä erityissosiaalityöntekijät.

Suurissa ammattiryhmissä, kuten sairaanhoitajissa  ja lähihoitajissa (terveyspalveluissa ja sosiaalipalveluissa) suhteellinen vaje oli kuitenkin pieni. Ammattiryhmien suuren koon vuoksi lukumääräinen vaje on useita satoja.

Pätevistä hakijoista alakohtaista pulaa

Tiedustelun aikaan avoinna olleista vakansseista noin 45 prosenttia oli hoitamatta sen takia, että hakuprosessi oli käynnissä tai kesken. Noin puolet vakansseista oli avoinna, koska hausta huolimatta tehtävään ei ollut saatu sopivaa henkilöä.

Sopivien henkilöiden saaminen tehtäviin vaihteli ammattiryhmittäin. Erityislastentarhanopettajien hoitamatta olevista vakansseista 81 prosenttia johtui siitä, ettei tehtävän ollut löytynyt pätevää henkilöä. Lastentarhanopettajilla luku oli 70 prosenttia. Sairaanhoitajien ammattiryhmässä vain vajaa viidennees hoitamatta olleista vakansseista johtui samasta syystä.

Hallitusohjelma uhkaa lisätä työvoimavajetta

Vastaajien arvion mukaan kunta-alan työvoimavaje pysyy huonona tai erittäin huonona niissä ammattiryhmissä, joissa vaje on jo nyt suurinta.

Hallitusohjelmassa on useita kohtia, jotka toteutuessaan tarkoittavat useiden tuhansien lisähenkilöiden tarvetta. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitus ja perusterveydenhuollon hoitotakuu.

Kuntasektorilla työvoimavaje keskittyy selvästi tiettyihin ammattiryhmiin. Toisaalta eräissä ammattiryhmissä ei työvoimavajetta ole juuri lainkaan tai se on hyvin pieni. Esimerkiksi kätilöiden, ylihoitajien ja johtavien hoitajien, henkilökohtaisten avustajien, omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien ja hoitoapulaisten vakanssit ovat täynnä. Alueellinen vaihtelu voi olla suurta.

Sijaisuuksien hoitajiksi kaivataan päteviä

Työvoimatilanteen suurimpana ongelmana vastaajat näkivät sen, ettei avoinna oleviin vakansseihin ole tietyissä ammattiryhmissä riittävästi päteviä, kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Avoimia vakansseja joudutaan hoitamaan määräaikaisesti epäpätevällä henkilöstöllä. Sijaisuuksiin on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä lähes mahdoton saada pätevää henkilöstöä.

Ongelma koskee erityisesti sosiaalityöntekijöitä ja lastentarhanopettajia. Osaksi tilannetta selittävät näitä ryhmiä koskevat tiukat kelpoisuussäännökset sekä riittämätön koulutustarjonta.

2000-luvulla vaje oli korkeimmillaan vaje oli viisi prosenttia, josta se on laskenut 2–3 prosentin tasoon.

Työvoimavaje eräissä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammateissa kunta-alalla
Ammattiryhmä Työvoimavaje marraskuussa 2019
  lkm %
Vaje kasvanut marraskuusta 2017
Puheterapeutti 54 11,0
Sosiaalityöntekijä lastensuojelussa 115 9,2
Psykologi 108 5,7
Erityislastentarhanopettaja 51 5,5
Lastentarhanopettaja 602 5,2
Sosiaalityöntekijä, erityissosiaalityöntekijä 80 4,4
Hammashuoltaja, suuhygienisti 15 2,3
Hoiva-avustaja 5 2,2
Hammashoitaja 33 1,6
Sosiaaliohjaaja 39 1,6
Koulukuraattori 9 1,5
Röntgenhoitaja 25 1,4
Laboratoriohoitaja, bioanalyytikko 24 1,3
Sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja 411 1,2
Koulunkäyntiavustaja 66 1,1
Välinehuoltaja 9 0,7
Kätilö 4 0,2
Vaje pysynyt samana marraskuusta 2017
Lähihoitaja, perushoitaja tms. terveyspalveluissa 441 2,5
Osastonsihteeri 35 0,9
Vaje vähentynyt marraskuusta 2017
Johtava sosiaalityöntekijä 12 3,4
Lähihoitaja, lastenhoitaja, kodinhoitaja, kehitysvammahoitaja tms. sosiaalipalveluissa 556 2,3
Muu ammattihenkilö kuin sosiaalityöntekijä lastensuojelussa 21 1,4
Ylihoitaja, johtava hoitaja 3 1,1
Osastonhoitaja 24 1,0
Fysioterapeutti 21 0,8
Terveydenhoitaja 2 0,6
Henkilökohtainen avustaja 2 0,4
Perhepäivähoitaja omassa kodissa 2 0,2
Työvoimavaje, yhteensä 2 786 2,2

Lähde: KT Kuntatyönantajat 2020

Yhteystiedot

Anne Hotti

Anne Hotti

johtava työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2324
Matkapuhelin:
+358 50 527 1092
Sähköposti:
Anne.Hotti@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus