Neljä seteliä riippumassa pyykkinarusta
Tilastot
2
/2020

Juho Ruskoaho, työmarkkinatutkija
Kuva: Pixhill

26.3.2020

Yksityisen ja kuntasektorin väliset palkkaerot selvitettiin

KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen palkka- ja työvoimakustannusselvityksen mukaan kunta-alalla palkat ovat useissa tehtävissä korkeampia kuin yksityisellä sektorilla. Aluellisesti tarkasteltuna lähes joka toisessa maakunnassa kuntasektorin palkat ovat yksityistä sektoria paremmat.

Yhteisestä palkka- ja työvoimakustannusselvityksestä sovittiin sopimusratkaisussa 2018–2019. Helmikuussa valmistuneessa selvityksessä verrattiin yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkoja. Tulosten mukaan yksityisen sektorin palkat ovat keskimäärin 2,1–3 prosenttia paremmat kuin kunta-alalla. Vastaavien ammattien aineistossa tulos on hieman pienempi eli 1,7–2,6 prosenttia.

Tulokset vaihtelevat eri ansiokäsitteiden välillä. Palkkaeroja on selvityksessä kuvattu monella muuttujalla, ja palkkaerot vaihtelevat valitun muuttujan mukaan.

Selvityksessä tehtiin erikseen analyysit kaikki ammatit sisältävästä sekä ns. vastaavat ammatit sisältävistä aineistoista. Vastaavien ammattien määritelmänä on, että kummankin sektorin aineistossa on tarkalla ammattiluokkatasolla vähintään sata havaintoa (työntekijää) joka vuosi. Tämä aineisto kattoi 91 prosenttia kaikista kunta-alan havainnoista.

Työn arvostus näkyy palkassa

Suurten henkilöstöryhmien aloilla, kuten terveys- ja sosiaaliala sekä kasvatus- ja opetusala, kuntasektorin palkat ovat vastaavissa ammateissa työskentelevillä jonkin verran suuremmat (0,4–2,3 prosenttia) kuin yksityisellä sektorilla.

Kun katsotaan kuntasektorin suurimpia nimikkeitä, ovat esimerkiksi sairaanhoitajien ansiot yksityisellä sektorilla 6,4–8,1 prosenttia matalammat kuin kuntasektorilla. Luokanopettajilla ero on 2,3–4 ja lastentarhanopettajilla 5,3–6,1 prosenttia kuntasektorilla työskentelevien eduksi.

Toimistosiivoojille maksetaan yksityisellä sektorilla 7,4–7,6 ja sairaala- ja laitos- apulaisille 4,6–5,0 prosenttia vähemmän kuin kuntasektorilla.

Kunta maksaa työstä enemmän

Kunta-alan suurissa ammateissa näkyy selvästi kuntatyönantajien arvostus työntekijöitään kohtaan, sillä heille maksetaan selvästi suurempaa palkkaa kuin yksityisellä sektorilla vastaavissa tehtävissä.

Kunta-alalla on myös keskimäärin paremmat vuosilomaetuudet ja siitä johtuva lyhyempi vuosityöaika. Kunta-alan palvelussuhteen ehdot ovat työntekijöiden näkökulmasta erittäin kilpailukykyiset. Tilastokeskuksen arvion mukaan keskimäärin lyhyemmän vuosityöajan vaikutus on noin kolme prosenttia.

Lisäksi kuntatyönantajille tulee yksityistä sektoria suuremmat kustannukset neljä prosenttiyksikköä korkeamman työeläkemaksun vuoksi.

Kun huomioidaan palkkataso, palvelussuhteen muut ehdot ja muut työvoimakustannukset, maksaa kuntatyönantaja työpanoksesta selvästi enemmän kuin yksityinen sektori.

Ei perusteita palkkaohjelmalle

Johtopäätökset selvityksestä ovat selkeät: erilliselle palkkaohjelmalle ei ole kuntasektorilla minkäänlaisia perusteita. Vastaavissa tehtävissä palvelussuhteen ehdot ovat kuntasektorilla keskimäärin vähintäänkin samaa tasoa yksityisen sektorin kanssa.

Useissa kuntasektorin tärkeissä ammateissa palkat ovat kuntasektorilla jo nykyisin selvästi korkeammat kuin yksityisellä sektorilla.

Alueellisessa tarkastelussa Uusimaa erottuu omaksi osiokseen. Siellä yksityisen sektorin palkat ovat vastaavissa ammateissa 5-7 prosenttia paremmat. Tämä saattaa osaltaan kuvata sitä, että yksityisen sektorin tuottavimmat toimialat ja yritykset sijaitsevat usein Uudellamaalla, ja näissä yrityksissä samoilla nimikkeillä maksetaan korkeampia palkkoja.

Lähes joka toisessa maakunnassa kuntasektorin palkat ovat yksityistä sektoria paremmat.

Pohjana laaja aineisto

Palkkavertailun tekivät Palkansaajien tutkimuslaitos ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston (2014–2016) avulla. Havaituista palkkaeroista eliminoitiin se osa, joka voidaan tilastollisesti selittää työntekijään tai palvelussuhteeseen liittyviä tekijöillä.

Vertailussa käytettiin kolmea eri ansiokäsitettä: säännöllisen työajan kuukausiansio ilman kertaluontoisia palkaneriä, kokonaistyöajan kuukausiansio ilman kertaluontoisia palkaneriä sekä kokonaistyöajan kuukausiansio, joka sisältää kertaluontoiset palkanerät kuten tulospalkkiot ja lomarahat.

Analyysit tehtiin kahdella eri menetelmällä: hedoninen menetelmä sekä Blinder-Oaxaca hajotelmamenetelmä. Edellä kuvatut tulokset perustuvat jälkimmäiseen menetelmään, joka on palkkaerotutkimuksissa yleisimmin käytetty menetelmä.

Koko selvitys on luettavissa KT:n sivulla kt.fi > Tilastot ja julkaisut

Suurimmat kunta-alan nimikkeet ja yksityisen sektorin palkkaero kuntasektoriin.
Ammatti / ammattiluokka Palkkaero (%), säännöllisen työajan kokonaisansio Palkkaero (%), kuukausiansio sisältäen kertaerät
Sairaanhoitajat -6,4 % -8,1 %
Päiväkotien ja muiden lastenhoitajat ym. sosiaalialan hoitajat -6,0 % -6,6 %
Luokanopettajat -6,0 % -6,0 %
Muut peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat -2,3 % -4,0 %
Lastentarhanopettajat 3,1 % 1,0 %
Kotityöpalvelutyöntekijät -5,3 % -6,1 %
Muut lähihoitajat -6,6 % -7,5 %
Sosiaalialan ohjaajat -4,6 % -5,6 %
Ammatillisen koulutuksen opettajat 0,8 % 0,3 %
Toimistosiivoojat ym. -0,1 % -1,6 %
Sairaala- ja laitosapulaiset -7,4 % -7,6 %
Sosiaalityöntekijät ym. -4,6 % -5,0 %
Kiinteistöhuollon työntekijät 1,2 % 0,4 %
Avustavat keittiötyöntekijät 1,6 % -1,2 %
  -1,9 % -1,6 %

Kertaeriin luetaan tulospalkkiot, lomarahat ja kertaerä 1.1.2019. Negatiivinen arvo tarkoittaa, että yksityisellä sektorilla ansiot ovat matalammat kuin kuntasektorilla.

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2021
Matkapuhelin:
+358 44 532 8467
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus