Suojakäsineelliset kädet desinfioimassa valkoista tasoa.
Sopimukset
3
/2020

Anna Kukka, työelämän kehittämisen asiantuntija
Kuva: Unsplash

3.6.2020

Työsuojelun yhteistoiminta koronaepidemian aikana

Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä toteutti huhtikuussa 2020 kunta-alan työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille kyselyn työsuojelun yhteistoiminnan toteutumisesta koronaepidemian aikana.

Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi, että koronaepidemiaan varautumiseen on perustettu erillinen valmiusryhmä, mutta niiden toimintaan osallistui vain reilu kolmannes työsuojelupäälliköistä ja noin joka kymmenes työsuojeluvaltuutetuista.

Vaarojen arviointi ja suojatoimia työpaikoilla

Lähes kaikkialla (94 %) oli siirrytty etätyöskentelyyn tehtävissä, joissa se oli mahdollista.

Neljä viidestä vastaajasta katsoi, että työyksiköissä on tehty työjärjestelyjä lähikontaktien ja tartuntavaaran vähentämiseksi. Suurimmalla osalla (85 %) vastaajien työpaikoista ohjeet työtekijöiden suojautumiseen on päivitetty koronaepidemiatilannetta vastaavaksi, mutta monen mielestä perehdytys on ollut puutteellista.

Kolme neljästä työsuojelutoimijasta arvioi työpaikkansa onnistuneen suojautumistoimenpiteistä parhaiten työympäristöjen puhtaus- ja hygieniaohjeistuksissa.

Tuessa henkilöstön psykososiaalisen kuormituksen hallintaan koettiin puutteita. Lähes puolet vastaajista koki onnistuneensa tässä melko huonosti tai huonosti.

Esimiesten tukemisessa koettiin onnistuneen hieman paremmin.

Joka neljännellä työpaikalla on vastaajien mukaan suunnitelma poikkeusolojen purkamiseksi.

Työterveyshuoltoyhteistyössä kehitettävää

Vastaajista noin 40 prosentin mukaan työpaikalla on epidemian aikana säännöllistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, lähinnä sairauspoissaolokäytännöistä sopimisessa.

Työn vaara- ja haittatekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa riskiryhmiin kuuluviin työntekijöihin liittyvää työterveysyhteistyötä oli vain kolmanneksella vastaajista.

Henkilönsuojainten tarpeen arvioinnissa ja käytön ohjeistuksessa työterveysyhteistyöstä raportoi puolestaan 21 prosenttia vastaajista.

Viestintä koronaepidemiatilanteessa

Valtaosa vastaajista oli tehostanut viestintää henkilöstölle, esimiehille ja asiakkaille. Viestinnän säännönmukaisuutta ja välitöntä vuorovaikutusta pidettiin avovastauksissa tärkeimpinä vinkkeinä myös jatkossa toimittaessa poikkeustilanteissa.

Erityisen hankalana ja aikaa vievänä työsuojeluhenkilöstö piti useiden eri viranomaisten päivittyvien viranomaisohjeiden seuraamista sekä tiedonhankintaa eri kanavista.

Työsuojelun yhteistoimintaa hyödynnettävä

Vaarojen arviointiin ja turvallisuuteen liittyviä ohjeistuksia käsitellään kyselyn perusteella aktiivisesti kuntatyöpaikoilla. Työsuojelun yhteistoiminnan toteutumiseen poikkeusoloissa sekä työsuojeluhenkilöstön osaamisen hyödyntämiseen on syytä kiinnittää enemmän huomiota.

Vaarojen selvittäminen ja riskin arviointi on jatkuvaa toimintaa ja perusta työturvallisuustyölle. Vaikka työsuojelutoimenpiteitä on toteutettu nopeasti, niin 42 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi työpaikkansa onnistuneen työyksikkökohtaisessa vaarojen arvioinnissa melko huonosti tai huonosti.

Eniten kehitettävää työpaikoilla on psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa poikkeusoloissa. Vertaistuen ja huolenpidon merkitystä poikkeusoloissa pidettiin erittäin tärkeänä.

Myös ohjeistusten käytäntöön viemisessä koettiin olevan puutteita.

Yhteystiedot

Anna Kukka

Anna Kukka

työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2385
Matkapuhelin:
+358 50 347 9342
Sähköposti:
Anna.Kukka@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen