Huhtisten koulun rehtori Minna Sumusalo, Porvoon sivistysjohtaja Sari Gustafsson ja Sannaisen koulun rehtori Jessica Gillberg.
Kuntacaset
4
/2020

Teksti: Taru Berndtson
Kuvat: Eeva Anundi

8.9.2020

Johtaminen uudistuu Porvoon kouluissa

Koulutoimi uudistuu Porvoossa. Kouluverkon uudistaminen on lisännyt tarpeita kehittää peruskoulujen ja lukion rehtorien työnkuvia ja työnjakoa. Rehtoreille täytyy antaa mahdollisuus kehittää johtamistaan, kertoo sivistysjohtaja Sari Gustafsson.

Porvoossa kuten muuallakin Suomessa on viime vuosina uudistettu kouluverkostoa. Tähän on kytketty koulutoimen johtamisen uudistaminen. Nykyisin Porvoossa on 24 peruskoulua ja kaksi lukiota.

– Kouluverkoston uudistamisessa ollaan jo loppusuoralla. Viimeisimmät päätökset tehtiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa, kertoo sivistysjohtaja Sari Gustafsson.

Kouluverkon muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että rehtorien työmäärä on lisääntynyt. Rehtorien johdettavana on suurempia kouluja, joissa on enemmän opettajia ja oppilaita.

– Tällä hetkellä on mahdollista, että yhdellä rehtorilla voi olla jopa 40 alaista. On selvää, että rehtorin on vaikeata selvitä kaikista tehtävistään tuollaisen alaismäärän kanssa.

Apua johtamiseen aluerehtorimallilla

Rehtorien työtaakkaan toivotaan helpotusta aluerehtorimallista, jossa hallinnollinen ja strateginen johtaminen erotetaan lähiesimiestyöstä. Kouluissa aluerehtorimallista on saatu kokemusta muutamasta kunnasta.

– Uudistuksen jälkeen kahdella koululla voi olla yksi rehtori, joka huolehtii hallinnollisista asioista sekä johtamisesta ulos päin. Apulaisrehtorit kouluissa vastaavat taas lähiesimiestyöstä, Gustafsson kertoo.

Porvoon päiväkotien johtamisessa on jo käytössä samantapainen malli.

– Mallin soveltamisesta on opittu, että yhtä henkilöä ei voi vain nimetä aluerehtoriksi ilman, että johtamista samalla uudistetaan kokonaisuutena. Muuten joku saisi vain hoitaakseen tuplatyöt, Gustafsson sanoo.

Uudistuksessa rehtorien töitä määritellään ja niputetaan eri tavalla kuin aikaisemmin.

– Näin muodostuu uudenlaisia työnjakoja ja järkevämpiä työtehtäviä. Samalla mahdollistuu se, että joku voi keskittyä ihmisten johtamiseen ja joku toinen strategiseen johtamiseen.

Porvoon sivistysjohtaja Sari Gustafsson koulun pihalla
Porvoon sivistysjohtaja Sari Gustafsson.

On uskallettava kokeilla

Aluerehtorimallia kokeillaan ensin ruotsinkielisissä kouluissa ensi vuoden alusta alkaen.

– Ensin mallinnetaan, sitten kokeillaan, sitten hiotaan. Koulupuoli on hyvin turvallisuushakuista. Kouluissa on paljon perinteitä, mikä sinänsä on hyväkin asia. Ollaan kuitenkin toimialalla, jossa kukaan ei suoranaisesti vahingoitu, jos asiat tehdäänkin vähän eri tavalla ja haetaan uusia toimintatapoja sekä -malleja.

Gustafssonin peräänkuuluttaa uudenlaista tapaa johtaa opetustointa. Se tarkoittaa uuden opiskelua ja oppimista niin esimiehille kuin johdettavillekin.

– Koulupuolella on joskus niin itsestään selvä käsitys siitä, mitä oppiminen on, ettemme usein oikein tajua, miten voimme itse oppia työyhteisönä. Olemme kuin suutarin lapsia ilman kenkiä. Minusta on tärkeää opiskella uusia asioita nimenomaan yhdessä yhteisönä, ei seminaareissa istumalla.

Jos yhteistä näkemystä on vaikea löytää, niin Gustafssonin mielestä jatkuva dialogi, avoimuus ja sinnikkyys ovat tapoja sen saavuttamiseen.

– On toki oltava myös valmius kompromisseihin. Sen takia kokeilut ovat niin tärkeitä. Usein uudistuksessa onkin paranneltavaa – kokeilun aikana tulee esille asioita, joista vain koulun arkea elävät voivat tietää. Kaikilla osallisilla on oltava tunne, että he voivat vaikuttaa.

Uudistukselle on osattava antaa myös raamit.

– Tarvitsemme paitsi vapautta, myös tasalaatuisuutta. On oltava yhteisiä viitekehyksiä sekä toiminnallisesti että ajattelulle. Tavoite, jota kohden mennään, ei saa olla myöskään liian hieno ja etäinen, vaan ihmisten on koettava, että siitä voi olla hyötyä arjessa.

Korona uudisti johtamista

Etäkoulua käytiin keväällä epidemiauhan takia kaksi kuukautta.

– Porvoossa käytiin läpi tavallaan neljä aaltoa koronauhan takia. Ensin normaali lähiopetus ja sitten lähes täydellinen etäopetus. Toukokuun lopussa palasimme takaisin lähiopetukseen, josta kuitenkin joissakin kouluissa jouduttiin siirtymään vielä kerran etäopetukseen koronatartuntojen takia, Sari Gustafsson kertoo.

Gustafssonin mukaan korona-aika uudisti johtamista dynaamisemmaksi. Vaihtuviin tilanteisiin jouduttiin muuntautumaan nopeasti.

– Pakko on paras konsultti. Veimme läpi kerralla monta rohkeaa kokeilua johtamisessa. Laadimme etäopetukseen laatukriteerit hyvälle opetukselle. Laatukriteerit laaditaan myös normaaliin lähiopetukseen sekä ennakoivasti mahdolliseen koronan toiseen aaltoon.

Gustafsson löytää korona-ajasta muitakin hyviä puolia. Rehtorit aikovat jatkossakin pitää yhteispalavereja etänä, jolloin matkustaminen vähenee.

Korona-aika sai vanhemmat kiinnostumaan koulun arjesta uudella tavalla.

– Moni vanhempi sanoi, ettei lapsen oppiminen ole koskaan tullut niin näkyväksi. Varsinkin jos perheessä oli monta koululaista, vanhemmat saattoivat vertailla opettajien opetustapoja. Opettajankin työ tuli näkyväksi.


Sannaisen koulun rehtori Jessica Gillberg ja Huhtisten koulun rehtori Minna Sumusalo
Sannaisen koulun rehtori Jessica Gillberg ja Huhtisten koulun rehtori Minna Sumusalo

Rehtorien yhteistyö lisääntyy

Ruotsinkielisen Sannaisen koulun rehtori Jessica Gillberg toteaa, että on hienoa, että kokonaista koulua ja toimintakulttuuria lähdetään kehittämään niin isolla mittakaavalla kuin mitä Porvoossa ollaan nyt tekemässä.

– Pienet muutokset jäävät helposti irrallisiksi.

Rehtorien työn jakamisessa ja aluerehtorimallissa Gillberg näkee paljon hyvää niin oppilaita kuin henkilökuntaakin ajatellen. Isompi verkosto antaa monia mahdollisuuksia ja takaa yhdenvertaiset toimintamallit ja palvelut koulun koosta ja sijainnista huolimatta.

Tutkittu tieto tärkeää

Opetuksen uudistaminen alkoi oikeastaan jo viisi vuotta sitten opetussuunnitelmauudistuksesta.

– Perinteisesti opetustyö on ollut hyvin itsenäistä, mutta nyt olemme oppineet jakamaan osaamistamme toisillemme. Kokeneetkin opettajat huomaavat, miten paljon muilta voi oppia ja muille opettaa. Opetussuunnitelman mukainen elinikäinen oppiminen toteutuu opettajillekin.

Gillberg painottaa, että muutoksien aikaansaamiseksi rehtorin on osallistuttava niihin omalla työpanoksellaan.

Tärkeää on myös tutkitun tiedon hyödyntäminen muutoksen toteuttamisessa.

– Kukaan ei lähde mukaan muutokseen, jos ei saa tarpeeksi tietoa siitä, mitä ollaan tekemässä. Siksi yhteistyö yliopistojen kanssa on hyvin tärkeää. Tutkijoiden kanssa voimme peilata sitä, mitä olemme tekemässä. Se, että osaaminen on yhteistä ja jaettua, lisää motivaatiota ja uuden oppimisen intoa työyhteisössä.

Vertaistuki tulee tarpeeseen

Rehtori Minna Sumusalolle suomenkielisestä Huhtisten koulusta uudistushanke on toistaiseksi näkynyt alueellisen yhteistyön lisääntymisenä. Tammikuusta lähtien on pidetty itäisen alueen koulujen rehtorikokouksia. Ne ovat olleet tarpeellisia isojen rehtorikokousten lisäksi.

– Vertaistuki tulee tarpeeseen, onhan rehtori monissa asioissa varsin yksin. Yhteistyötä on kyllä ennenkin tehty, mutta se on ollut paljon rehtoreista itsestään kiinni.

Aluerehtorimallin suunnittelu ei ole Porvoon suomenkielisissä kouluissa niin pitkällä kuin ruotsinkielisissä.

Sumusalo suhtautuu aluerehtorimalliin avoimesti, mutta näkee myös muita tapoja helpottaa rehtorien työtaakkaa.

– Joitakin vuosia sitten meillä oli rehtoreiden tukena opetuspäällikkö, joka toimi koulutusjohtajan alaisuudessa. Rehtorikokemuksen omaava opetuspäällikkö olisi mielestäni oikea henkilö toimimaan sekä koulutusjohtajan että rehtoreiden apuna. Hän voisi auttaa rehtoreita esimerkiksi pedagogisissa ja juridisissa asioissa koko kaupungin alueella.

Sumusalon mukaan myös apulaisrehtorista olisi rehtorille apua kolmensadan oppilaan Huhtisten koulussa.


Koulujen määrä laskenut Porvoossa

Kaksikielisessä, 50 000 asukkaan Porvoossa, on uudistettu kouluverkkoa monin tavoin.

Peruskoulujen määrä on liki puolittunut 20 vuodessa, lähes 40 koulusta 24 kouluun. Oppilaita on peruskouluissa 5 600 ja nuoria 10 400.

Oppilasmäärä tulee Tilastokeskuksen mukaan laskemaan Porvoossa viidessä vuodessa noin 500 oppilaalla; 400 suomenkielisellä ja 100 ruotsinkielisellä.

Kaupungissa on rakennettu neljä ruotsinkielistä ja kaksi suomenkielistä koulua sekä peruskorjattu kuusi koulua.

Porvoossa ei ole yhtään suurkoulua ts. yli 700 oppilaan koulua. Suurin osa kouluista on keskikokoisia tai pieniä. Alle 100 oppilaan kouluja on kuusi. Luokkakoot vaihtelevat 12–30 oppilaan välillä.