Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo
Kuntacaset
4
/2020

Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kuvat: Jussi Vierimaa

8.9.2020

Uutta sotea verkostojen voimin

Sote-uudistus on jälleen istuvan hallituksen työlistalla. Varsinais-Suomessa uudistukseen valmistaudutaan
31 kuntaorganisaation verkostomaisella yhteistyöllä.

Kun Sipilän hallituskauden lopussa kävi ilmi, ettei silloisesta sote- ja maakuntauudistuksesta tulisi valmista, päätettiin Varsinais-Suomessa jatkaa uudistukseen valmistautumista vapaaehtoisesti ilman uusia hallintorakenteita.

Yhteistyön perustaksi otettiin terveydenhuoltolaissa määritelty terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelmaan on kirjattu kaikki organisaatiorajat ylittävät, yhdessä tehtävät asiat.

Yhteistyötä johtava Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo pitää mallia toimivana.

– Tällainen laissa velvoitettu asiakirja tuo jäntevyyttä tekemiseen, kun asiat eivät ole vain virkamiesten varassa.

Varsinais-Suomi ei ole helppo maakunta soteuudistukselle. Alueella on 31 järjestämisvastuussa olevaa organisaatiota ja 27 kuntaa. Vapaaehtoisia kuntayhtymiä ei ole montaa.

– Meillä on kuntalähtöinen maakunta. Lähtökohta on paljon hajanaisempi kuin muualla Suomessa, Parpo toteaa.

Soteyhteistyö maakunnassa on verkostojen koordinointia. Työtä tehdään erilaisissa työryhmissä, joihin kuntaorganisaatiot antavat työvoimaa. Kerran kuussa kokoontuva sotejohtajakokous toimii ohjausryhmänä, ja kuntajohtajakokouksissa tehdään linjaukset poliittista käsittelyä vaativista asioista.

Lisäksi on lukuisia teematyöryhmiä muun muassa ict:lle, hammashuollolle ja päihdehuollolle. Jokainen työryhmän jäsen toimii oman kotiorganisaationsa alaisuudessa.

– Se on tässä tilanteessa ehkä ainut mahdollinen tapa toimia. Sillä voimme turvata sen, että meidän organisaatiomme sitoutuvat tähän tekemiseen, Parpo pohtii.

Parpon mukaan kuntakenttää on soten vuoksi kolhittu sen verran pitkään, etteivät ne enää ole valmiita lähtemään edellisen hallituskauden kaltaisiin valmistelumalleihin ennen kuin tarvittavat lait ovat pöydässä. Siksi Varsinais-Suomessa ei ole perustettu erillistä muutostoimistoa.

– Meidän viestimme on ollut se, että täytyy edetä rauhallisemmin.

Sama sabluuna ei sovi kaikille

Yksi hankaluus Varsinais-Suomen yhteistyössä on organisaatioiden erot niin koon kuin tarpeiden puolesta.

– Jos mietitään tulevaisuuden sotekeskuksia, täytyy ymmärtää, että sama malli ei välttämättä toimi Vehmaalla ja Turussa, Parpo sanoo.

Yhteistyötä vaikeuttaa myös se, ettei kaikilla pienillä kunnilla ole mahdollisuutta osallistua valmisteluun siinä laajuudessa kuin olisi toivottavaa.

– Olemme todenneet useaan kertaan, että valmistelu ei tule onnistumaan pelkästään niin että suurimmat organisaatiot ottavat siitä koppia. Pienten kuntien tilanne on kuitenkin heikko, sillä kaikki hallintohenkilöstö on operatiivisessa johdossa kiinni.

Erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn

Yksi valmistelussa mukana oleva organisaatio on Maskun, Mynämäen ja Nousiaisen alueella toimiva perusturvakuntayhtymä Akseli. Kuntayhtymän johtaja Marika Tuimala pitää valmistelun tärkeimpänä tavoitteena erikoissairaanhoito- ja laitoshoitopainotteisen palvelurakenteen purkamista.

– Tietysti kaiken taustalla on aina talous. Erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon palvelut ovat kalliita. Nyt mietitään, miten parannettaisiin ennaltaehkäisevää hoitoa ja saataisiin palvelut etupainotteisiksi, ei takapainotteisiksi.

Perusturvakuntayhtymä Akselin johtaja Marika Tuimala
Marika Tuimala

Myös Tuimala pitää soteuudistuksen suurimpana haasteena kuntien erilaisuutta.

– Näen Akselin vahvuutena sen, että olemme pienimuotoisesti tehneet tällä alueella soteyhteistyötä jo vuodesta 2011 lähtien. Olemme pystyneet näyttämään, että pienten kuntien yhteistyöllä voidaan muokata palvelurakennetta. Laitoshoitopainotteisuutta on saatu purettua ja ennaltaehkäiseviin palveluihin panostetaan koko ajan.

Tuimalasta on tärkeää, että asiakkaita mietittäisiin ensisijaisesti asiakkaina, ei niinkään kuntalaisina. Monella kunnalla voi olla samanlaisia tarpeita, ja yhteistyöllä päällekkäisyyksiä voidaan poistaa.

Poikkeusolot nosti esiin muutosvalmiuden

Keväällä Suomeen levinnyt koronapandemia vaikutti myös Varsinais-Suomen sotevalmistautumiseen.

– Osalla henkilöstöstä, jonka ajateltiin olevan hyödynnettävissä valmistelussa, on ollut kädet täynnä töitä kriisin hoidossa. Silloin ei kauheasti paukkuja sotevalmisteluun ole, Parpo sanoo.

Riskinä on, että tiukan aikataulun valmistelu viivästyy entisestään.

Poikkeusoloilla on kuitenkin ollut myös hyviä seurauksia.

– Koordinoinnin näkökulmasta koronan vaikutus voi olla jopa positiivinen. Se on pakottanut opettelemaan ja hyväksymään sähköiset kokouskäytännöt, joka ovat nyt standardi, Parpo kertoo.

Tuimala on samoilla linjoilla. Paitsi etäkokoukset, myös etävastaanotot ovat yleistyneet koronan myötä. Sekä potilaiden että työntekijöiden epävarmuudet etävastaanottoja kohtaan ovat hälvenneet, ja Tuimala uskoo niiden määrän kasvavan tulevaisuudessa.

Tuimalan mukaan mitkään kehittämisasiat tai muut työt eivät ole Akselissa jääneet pandemian jalkoihin. Siitä hän kiittää joustavaa henkilöstöä.

– Voi olla todella ylpeä sote-ammattilaisista ja siitä, miten he ovat tämän koronan hoitaneet. Asioita on pystytty järjestelemään nopeallakin aikataululla uusiksi. Aika paljon puhutaan, että on muutosvastarintaa, mutta minä näen, että on myös muutosvalmiutta.