Kuntacaset
5
/2020

Teksti: Taru Berndtson
Kuva: Mikko Törmänen

Raahessa panostetaan koulutukseen

Työllisyyden hoito nousee Raahessa erityisasemaan, kun kaupunki osallistuu työllisyyden kuntakokeiluun. Työllisyyspalveluissa keskitytään työttömien osaamisen parantamiseen.

Raahe Antti Valokangas Jaana Hautamäki

Raahe osallistuu työllisyyden kuntakokeiluun yhdessä Siikajoen ja Pyhäjoen kanssa. Alueellisesta yhteistyöstä odotetaan hyötyä työllisyyden hoidossa parivuotisen kokeilun aikana ja sen jälkeenkin.

– Saamme aiempaa paremmat mahdollisuudet ehkäistä ennalta työttömyyttä. Kokeilu auttaa räätälöimään koulutuksia palvelemaan alueen yritysten tarpeita, kertoo Raahen kaupungin työllisyyspäällikkö Antti Vainiokangas.

Kokeilu nostaa työllisyyden hoidon Raahessa erityisasemaan. Kaupungissa ei esimerkiksi ennen Vainiokankaan työllisyyspäällikön tehtävää ole koskaan ollut päätoimista työllisyydenhoidon päällikköä.

Kokeilun kautta tavoitteena on saada mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys kaikista työllisyyteen vaikuttavista syy-seuraussuhteista..

– Onhan esimerkiksi mahdollista, että säästöt yhdessä paikassa kostautuvat jossain muualla. Ylimääräinen panostus maksaa itsensä toivottavasti takaisin pitkällä tähtäimellä.

Sujuvia alueellisia palveluketjuja

Alueellinen työllisyyden kuntakokeilu on tilaisuus yhdenmukaistaa alueellista toimintaa, jota pienessä seutukunnassa on jo valmiiksi olemassa.

– Alueellinen yhteistyöverkosto on tiivistynyt muun muassa aiemmissa työllisyyden kuntakokeiluissa. Tavoitteena on saada palveluketjut sujuviksi ja mahdollisuuksien mukaan koko seutukunnalle yhteisiksi, kertoo hankesuunnittelija Jaana Hautamäki.

– Kokeiluun valmistautuessa olemme keskustelleet ja vertailleet palveluja esimerkiksi Oulun suuntaan, koska olemme samaa TE-toimisto- ja ELY-aluetta. Oulun seutu on meitä selvästi suurempi alue, joten sieltä löytyy paljon sellaista osaamista, mitä meiltä ei löydy.

Osaamisen kehittämisestä apua

Pohjois-Pohjanmaan työttömyyslukuja leimaa korkea nuorisotyöttömyys, sillä alueella nuorten ikäluokat ovat suuria. Alueella on myös pitkäaikaistyöttömiä sekä työttömiä, joilla on monia eri ongelmia. Maahanmuuttajia on alueella suhteellisen paljon.

– Siikajoella on pitkään ollut Ruukin vastaanottokeskus, jossa on turvapaikanhakijoina tulleita maahanmuuttajia. Ydinvoimalatyömaa tuo maahanmuuttajia Pyhäjoelle, kertoo Antti Vainiokangas.

Raahe oli mukana työllisyyden kuntakokeilussa vuosina 2012–2015. Silloin keskityttiin voimakkaasti osaamisen kehittämiseen työttömyyden hoitona. Sama on suunnitelmissa tulevassakin kokeilussa.

– Panostamme koulutukseen, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että työtön voi joutua suorittamaan opintoja alueemme ulkopuolella. Nykyään on monenlaisia tapoja opiskella ja opintoja voi suorittaa etäopintoinakin, Jaana Hautamäki sanoo.

Koulutusta yritysten tarpeisiin

Raahe on teollisuusvaltainen kaupunki, jossa on paljon metalliteollisuutta ja siihen liittyvää alihankintaa, vaikkakin elinkeinorakenne on viime aikoina monipuolistunut.  Metalliteollisuusala on työvoimapula-ala, johon tosin liittyy paljon suhdannevaihtelua.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä myös oppilaitoksilla on paremmat mahdollisuudet räätälöidä täsmäkoulutuksia. 

Raahen alueella Ammattioppilaitos Koulutuskeskus Brahe kouluttaa osaajia muun muassa metallialalle. Insinöörikoulutusta on käynnistetty yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa alueen yritysten osaamistarpeisiin.

Jaana Hautamäki aikoo olla hyvin aktiivinen siinä, että kokeiluun saadaan TE-hallinnon kautta työvoimapoliittisia koulutuksia, jotka kohdentuvat alueen osaamistarpeisiin.

– Maakunnallisen TE-hallinnon palvelutarjonta ei aina vastaa alueiden tarpeita,  vaan tarvitaan niin sanottuja saattaen vaihtaen -palveluja, jolloin palvelut räätälöidään alueen yritysten tarpeisiin ja työttömien valmiuksiin mahdollisimman hyvin.

– Näiden kahden ryhmän kohtaanto pitäisi saada kitkattomaksi. Tällaisia palveluja on vaikea tuottaa sellaisen, joka vain käväisee alueella.

Kasvokkain palvelu tärkeää

Sekä Antti Vainiokangas että Jaana Hautamäki korostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa tehtävän yhteistyön hyötyjä.

– On tärkeää, että asiakkaita voidaan palvella kasvokkain.  Etäyhteyden kautta ei nouse esille kaikkia niitä asioita, mitä tapaamisissa tulee esiin. Kun asiakkaat ovat itsenäisesti täyttäneet sähköisiä kaavakkeita, he ovat voineet ohjautua vääriin palveluihin, Hautamäki sanoo.

Lisää osaamista TE-palveluista

Kokeilussa Raaheen perustetaan oma työllistämisyksikkö. Raahen kokeilualueelle siirtyy TE-toimistosta 6,8 virkaa.

– Toivomme, että saamme osaamistamme täydentävää tietotaitoa. Esimerkiksi yritys-ja rekrytointialan osaajille olisi kunnissa tarvetta samoin kuin haastavasti työllistyviin ryhmiin sekä maahanmuuttajiin keskittyviin työntekijöihin, Hautamäki sanoo.

Kokeilua varten Raahe palkkaa muutaman työntekijän lisää.

– Tarkoitus olisi, että oman kunnan väki toimii ainakin työhönvalmentajina ja tekee palveluntarvearvioita. Kokeiluun jyvitetään työntekijöitä myös kunnan muista tehtävistä, Vainiokangas kertoo.

Kuntaosuusmaksut pienemmiksi

Tavoitteena on, että  kokeilulla  säästettäisiin Kelan kuntaosuusmaksuissa.

– Tähän mennessä kunnat ovat saaneet maksettavakseen vain Kelan kuntaosuusmaksut, joita usein  sakkomaksuiksikin kutsutaan. Emme ole voineet kuitenkaan varautua siihen, paljonko pitkäaikaistyöttömiä kontollemme tulee lähitulevaisuudessa.

Tähän tosin saatiin Vainiokankaan mukaan pieni parannus muutama vuosi sitten, kun kunta saa nykyisin ennakkotiedon  200 työmarkkinatukipäivän kohdalla.

Kuntaosuusmaksut olivat viime vuonna Raahessa 1,3 miljoonaa euroa.

– Viime vuosina maksuja on saatu hyvin pienennettyä edeltäjäni ansiosta, kun mietitty tarkemmin kuntouttavan työtoiminnan prosesseja  ja on tehty enemmän yhteistyötä TE-toimiston ja aikuissosiaalityön kanssa,  Vainiokangas kertoo.

22.10.2020