Työllisyydessä tarvitaan päätöksiä
KT asetti hallitusohjelmatavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin. Samaan tavoitteeseen päätyi myös viime vaalien jälkeen muodostettu hallitus. Työllisyysasteen merkitys kansantalouden ja hyvinvointipalvelujen rahoituspohjalle on korostunut entisestään koronan heikentäessä taloutta ja työllisyyttä.
Valtiovarainministeriön talouskatsaus ennustaa epävarmuuden jatkuvan taloudessa. Talous heikkenee kuluvana vuonna lähes viisi prosenttia. Talouden elpyminen on koronan vuoksi hyvin epävarmaa. Varmaa on vain, että julkisen talouden alijäämät kasvavat ja työllisyys heikkenee.
Marinin hallitus päätti syyskuun budjettiriihessä nostaa työllisyystavoitetta 80 000 lisätyölliseen, mutta siirsi tavoiterajan vuosikymmenen loppuun saakka. Hallituksen mukaan riihessä tehdyillä päätöksillä päästäisiin yli 30 000 hengen työllisyysvaikutukseen.
Tähän lukuun on laskettu mukaan työmarkkinakeskusjärjestöjen jo ennen budjettiriihtä neuvotellut uudistukset aikuiskoulutustuesta, työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostosta ja osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarisesta mallista.
Moni päätös jäi vielä auki. Suuri osa päätösten valmistelusta annettiin työmarkkinakeskusjärjestöille. Niistä yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen on vaikutuksiltaan merkittävin. Järjestöiltä odotetaan tasapainoista esitystä, jolla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista.
Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden rajoittamisella on ollut positiivisia työllisyysvaikutuksia. Sen poistaminen kokonaan on looginen jatko ja tavoite. Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut ovat käynnissä, takarajana on marraskuun loppu.
14.10.2020
Yhteystiedot
