Vantaan työllisyyspalvelujen johtaja Susanna Taipale- Vuorinen ja hankepäällikkö Eija Väätäinen.
Kuntacaset
5
/2020

Teksti: Taru Berndtson
Kuvat: Eeva Anundi

22.10.2020

Vantaalle vastuu työllisyyspalveluistaan

Vantaa haki työllisyyden kokeilukunnaksi, jotta se voi räätälöidä työllisyyspalveluita kuntalaistensa erityistarpeisiin, työllisyyspalvelujen johtaja Susanna Taipale-Vuorinen sanoo.

Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät ensi vuonna kaikkiaan 125 kunnassa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyvillä kokeiluilla halutaan vahvistaa alueellista yhteistyötä työllisyyden edistämisessä. Kuntia on kannustettu muodostamaan kokeilualueita yhden tai useamman muun kunnan kanssa.

Vantaa haki kokeilukunnaksi yhdessä Keravan kanssa. Vantaa halusi työllisyyden kokeilukunnaksi muun muassa siksi, että järjestämällä itse työllisyyspalveluita  niitä on helpompi räätälöidä vastaamaan kuntalaisten erityistarpeita. Hyvä työllisyystilanne heijastuu myös alueen talouteen.

– Vantaalla on erityistä se, että täällä on paljon palvelualoilla työskenteleviä nuoria ja maahanmuuttajia. Tämän ryhmän töitähän korona on verottanut pahasti.  Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on Vantaalla peräti kaksinkertaistunut, kun verrataan tämän vuoden heinäkuun tilannetta vuoden takaiseen, työllisyyspalvelujen johtaja Susanna Taipale-Vuorinen kertoo.

Kunnille vahva rooli

Työllisyyden kuntakokeiluja on toteutettu myös aiemmin,  vuosina 2012–2015 ja vuosina 2017–2018. Näiden kokeilujen piiriin kuuluivat  lähinnä yli 500 päivää työttöminä olleet sekä työttömät, jotka tarvitsivat  työvoimapalvelujen lisäksi kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita.

Nyt käynnistyvissä kuntakokeiluissa kohderyhmät ovat paljon laajempia. Kokeilun piiriin kuuluvat kaikki sellaiset työttömät, jotka eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa, kaikki alle 30-vuotiaat sekä vieraskieliset ja ulkomailla syntyneet työttömät.

Vuosien 2017–2018 kokeiluun osallistuville kunnille siirtyi vastuu 40 000 pitkäaikaistyöttömän palveluista. Nyt kokeilun piiriin kuuluvien työttömien määrä on pelkästään pääkaupunkiseudulla 100 000. Vantaan ja Keravan alueella kokeilun piiriin kuuluu 22 000 työtöntä.

Hankepäällikkö Eija Väätäinen Vantaan kaupungilta nostaa kokeilun yhdeksi tavoitteeksi vahvistaa kunnan roolia työvoimapalveluiden tarjoajana.

– Kunnan työllisyyspalvelut on aikaisemmin suunnattu lähinnä vain heikommassa asemassa oleville, joten palveluita on kehitetty juuri tälle ryhmälle. Se on hyvä pohja palvelujen kehittämiselle nyt, kun niiden piiriin tulee ainakin kokeilun ajaksi aiempaa laajempi asiakasryhmä. Haemme uusia ratkaisuja työllisyyden edistämiseen.

Vantaan työllisyyspalvelujen johtaja Susanna Taipale-Vuorinen.
Vantaan työllisyyspalvelujen johtaja Susanna Taipale-Vuorinen

Henkilöstöä siirtyy kunnalle

Työllisyyden kuntakokeilu muuttaa Vantaalla ja Keravalla montaa asiaa alkaen tiloista, joissa työllisyyspalveluja tarjotaan. Eija Väätäisen mukaan kuntaan perustetaan uusi organisaatio hoitamaan kokeilutehtävää.

– Meille siirtyy 96,3 työntekijää TE-palveluista. Lisäksi 60 työtehtävää kunnan sisältä siirretään kuntakokeilun piiriin. Parhaillaan olemme vuokraamassa lisätiloja uusille työntekijöille ja toiminnoille.

– Hoidettavana on myös kaikki tietojärjestelmiin liittyvät ratkaisut.  Toki voimme hyödyntää myös kaupungin olemassaolevia järjestelmiä.

Työntekijöitä varten on perustettava määräaikaiset virat, koska kunnissa useimmat työntekijät ovat nykyään työsuhteessa virkasuhteen sijaan. Vain virkasuhteessa oleva työntekijä pystyy käyttämään julkista valtaa ja tekemään esimerkiksi valituskelpoisia päätöksiä.

Yhteistyötä sote-palvelujen kanssa

Sekä Susanna Taipale-Vuorinen että Eija Väätäinen korostavat, että olennaista on tuoda sosiaali- ja terveyspalvelut työllisyyspalvelujen rinnalle.

– Lisäarvo kuntien hoitamassa työllisyyspalvelussa on juuri mutkaton yhteistyö sosiaali- ja terveyspuolen kanssa. Työllisyyspalvelu on parhaimmillaan lähipalvelua, joka voidaan toteuttaa toimirajat ylittävästi. Kokeilun piiriin kuuluvat voidaan ohjata heti sopivien palvelujen piiriin.

Palveluja ilman turhaa byrokratiaa

TE-toimiston kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä.

– Keskustelemme viikottain TE-palvelujen kanssa. Meillä on jo nyt ollut 25 TE-palveluiden työntekijää töissä muun muassa nuorten neuvontapalveluissa Ohjaamossa. Olemme myös perustaneet erilaisia yhteistyöryhmiä, esimerkiksi alkupalveluryhmän, kertoo Eija Väätäinen.

TE-hallintoon jää edelleen monia tehtäviä, esimerkiksi työttömyysturvapäätösten tekeminen.

–  Kyse on siis jaetusta vastuusta. Tärkeintä on, että asiakas saa kulloinkin tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti ja ilman turhaa byrokratiaa.

Vantaan hankepäällikkö Eija Väätäinen
Vantaan hankepäällikkö Eija Väätäinen

Henkilökohtaista palvelua tarvitaan

Asiakkaalle kunnan ja TE-palvelujen yhteistyön pitäisi näkyä sujuvampana ja henkilökohtaisempana palveluna. EijaVäätäisen mukaan tarkoituksena on panostaa vahvasti työnhaun alkuvaiheeseen.

– Vantaalla tai Keravalla tulevalle asiakkaalle nimetään oma valmentaja, jonka kanssa käydään läpi työllistymisen asioita. Esimerkiksi kouluttautumisen tarvetta pohditaan. Asiakkaan ei siis tarvitse itse ruudun ääressä yrittää ottaa selvää vaihtoehdoista, vaan hän saa henkilökohtaista ohjausta.

Henkilökohtaisesta palvelusta hyötyvät erityisesti maahanmuuttajat ja vieraskieliset työllisyyspalvelujen asiakkaat. Vantaalla asiakkaista lähes puolet, 48 prosenttia, on vieraskielisiä.

–  Huonosti suomea puhuvalle henkilökohtainen palvelu on korvaamatonta. On tärkeää, että löytyy virkailijoita, jotka osaavat neuvoa hänet oikeaan paikkaan sekä auttaa lomakkeiden täyttämisessä.

– Ihanteellista olisi, että samoista tiloista löytyisi sekä TE-palveluiden että kunnan virkamiehiä, Väätäinen sanoo.

– On luultavaa, että monet kokeilun piirissä olevat työttömät ohjautuvat opintojen pariin. Kokeilu antaa  paljon harkintavaltaa esimerkiksi sallia omaehtoista  opiskelua.

Vantaalaiset ovat keskimäärin vähemmän koulutettuja kuin Helsingin ja Espoon asukkaat

– Meillä on paljon koulutustarvetta. Yksi etu kunnan hoitamissa työllisyyspalveluissa on, että tunnemme alueen yritysten tarpeet ja osaamme siten suunnata työttömiä sellaisiin opintoihin, jotka myös johtavat työllistymiseen, Väätäinen sanoo.

Kunnille haastavimmat asiakkaat

Vantaa maksoi heinäkuussa työmarkkinatuen kuntaosaa reilut 2,2 miljoonaa euroa. Kuluvalle vuodella kuntaosuuteen on budjetoitu kaikkiaan 17,7 miljoonaa, mikä on lähes puolet työllisyyspalveluihin varatuista 37,6 miljoonasta eurosta.

Susanna Taipale-Vuorisen mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka paljon kaupunki voi kokeilulla säästää työmarkkinatyöen kuntaosuuksista.

– Mutta on selvää, että kun ihminen työllistyy, niin hänestä tulee veronmaksaja eikä hän tarvitse enää muita tukia.

Taipale-Vuorinen on iloinen siitä, että hallitus ohjaa ensi vuoden budjetissa lisää rahaa TE-palveluihin.

– Toivon, että lisärahasta ohjautuisi osa myös työllisyyskokeiluun osallistuville kunnille, koska kokeilussa kunnille ohjataan lainsäädännöllä paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat.