Tilastot
1
/2021

Anne Hotti, johtava työmarkkinatutkija

Korona toi lomautuksia ja keskeytti palkan­maksuja

Kunnat ja kuntayhtymät säästivät vuonna 2020 noin 342 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia alan henkilöstömenoista. Yli puolet kävi yhteistoimintaneuvotteluja. Kuntatyönantajat arvioivat säästöjen kasvavan tänä vuonna 378 miljoonaan euroon.

Rahaa kukkarossa

Tiedot ovat KT:n ajankohtaiskyselystä, jossa selvitettiin kuntien ja kuntayhtymien säästötoimenpiteitä henkilöstömenoissa vuonna 2020 ja arvioita vuodesta 2021. Kyselyn mukaan yhteistoimintaneuvottelujen määrä kasvoi viime vuonna lähinnä koronatilanteen takia. Kun yt-neuvotteluja kävi vuonna 2019 noin joka viides kunnista ja kuntayhtymistä, viime vuonna näihin turvautui 52 prosenttia.

Noin joka neljännen kohdalla neuvottelut johtuivat taloudellisista syistä. Korona oli syynä 40 prosenttiin yt-neuvotteluista. Kuntatyönantajista 12 prosenttia kävi neuvotteluja molemmista syistä.

Keväällä useat kuntatyönantajat keskeyttivät säästötoimet koronatilanteen helpottuessa. Loppuvuodesta moni kuitenkin aloitti uudet toimet talouden heikentyessä.

Yhteistoimintaneuvotteluja käyneissä kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli 54 prosenttia tiedusteluun vastanneitten henkilöstöstä. Tänä vuonna neuvotteluja arvioi käyvänsä vain 11 prosenttia. Vastauksista kuitenkin heijastuu epävarmuus tilanteen kehittymisestä.

Koronaepidemia teki vuodesta poikkeuksellisen

Kunta-alalla on 2000-luvulla paljolti vältytty laajoilta lomautuksilta ja irtisanomisilta. Näitä ei ollut taloudellisista ja tuotannollisista syistä juuri lainkaan vuosina 2018 ja 2019. Säästöille löydettiin muita keinoja.

Viime vuosi oli poikkeuksellinen. Lomautuksia ja palkanmaksun keskeytyksiä lisäsivät taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja koronarajoitusten aiheuttama töiden väheneminen. Vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä lomautettiin yhteensä 14 485 palkansaajaa eli 4,5 prosenttia henkilöstöstä.

Lomautuksista 53 prosentti johtui taloudellisista syistä ja loput koronaepidemiasta. Lisäksi koronasta johtuvat, lakiin perustuvat palkanmaksun keskeytykset koskivat 2 969 palkansaajaa (0,9 %).

Yhteensä kyse oli 17 454 palkansaajasta, mikä vastaa 5,4 prosenttia vastanneiden kuntatyönantajien henkilöstöstä. Vielä alkukesästä 2020 kunnat ja kuntayhtymät arvioivat toimien koskevan kahdeksaa prosenttia henkilöstöstä.

Toimet painottuivat koronan ensimmäiseen aaltoon

Lomautukset ja palkanmaksun keskeytykset keskittyivät vuoden 2020 alkupuoliskolle. Niiden tarve väheni heti, kun poikkeusolojen rajoituksia purettiin. Taloudellisistakin syistä johtuvien lomautusten määrä väheni loppuvuodesta hallituksen kunnille myöntämän koronatukipaketin ansiosta.

Irtisanomisia oli yhä vähän. Taloudellisista syistä johtuvien irtisanomisten kohteeksi joutui viime vuonna vain 154 ihmistä eli 0,05 prosenttia tiedusteluun vastanneiden henkilöstöstä.

Lomautuksilla säästettiin viime vuonna 33 miljoonaa, palkanmaksun keskeytyksillä 12 miljoonaa ja irtisanomisilla 10 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti eniten lomautettiin varhaiskasvatuksen, opetusalan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan henkilöstöä.

Lomarahoja vaihdettiin vapaaksi

Taloutta tasapainotetaan myös henkilöstön lomarahojen vaihdoilla vapaiksi ja vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla.

Nykyistä edeltävällä sopimuskaudella syntyi määräaikainen, lääkäreillä jo aiemmin ollutta vastaava sopimusmääräys lomarahan vapaaksi vaihtamisesta. Se lisäsi selvästi vapaaksi vaihdettujen lomarahojen määrää vuosina 2018-19.

Vuonna 2019 lomarahoja vaihtoi vapaaksi 21 445 työntekijää keskimäärin 6,4 päivää. Viime vuonna vapaaksi vaihtaminen väheni huomattavasti, kun määräaikainen sopimus ei enää ollut voimassa. Vaihtajina oli 6 663 palkansaajaa eli 2,1 prosenttia tiedusteluun vastanneitten henkilöstöstä. Keskimääräinen aika oli 8,2 kalenteripäivää. Lomarahavapaista kertyi vuonna 2020 kuitenkin 15 miljoonan euron säästöt.

Lomarahojen vapaaksi vaihtamista koskeva sopimusmääräys vakinaistettiin voimassa oleviin sopimuksiin. Sen vuoksi kuntatyönantajat arvioivat, tänä vuonna noin 16 600 palkansaaja käyttää lomarahavapaita keskimäärin 7,4 kalenteripäivää. Se toisi kunta-alalle 34 miljoonan euron säästön.

Vuonna 2020 vapaaehtoisia palkattomia vapaita piti 17 210 palkansaajaa keskimäärin 5,3 kalenteripäivää. Palkattomat vapaat säästivät 24 miljoonaa euroa.

Paikallisia säästösopimuksia vähän

KT:n tiedusteluun vastanneista vain kymmenen kuntaorganisaatiota pääsi vuonna 2020 sopimukseen henkilöstömenojen säästöistä paikallisilla työ- ja virkaehtosopimuksilla. Kahdessatoista kunnassa ja kuntayhtymässä oli vireillä paikallisia säästöneuvotteluja.

Yhteensä 18 kuntatyönantajaa oli esittänyt paikallisia säästöneuvotteluja, mutta henkilöstöjärjestöt olivat kieltäytyneet tekemästä paikallisia sopimuksia.

Säästöt toimintoja tehostamalla

Kuntatyönantajat saavuttivat valtaosan henkilöstösäästöistä muuten kuin lomautuksilla ja irtisanomisilla.

Toimintoja tehostettiin työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla. Luonnollista poistumaa hyödynnettiin, rekrytointia tiukennettiin ja sijaisten ja määräaikaisten käyttöä vähennettiin. Palvelujen tai toimintojen supistamisesta tuli vain vähän henkilöstömenojen säästöjä.

Säästöjä syntyy myös, kun sairauspoissaolot vähenevät. Lisäksi säästöjä on haettu vähentämällä ostopalvelujen ja vuokratyövoiman käyttöä tai ulkoistamalla tai yhtiöittämällä toimintoja.

Säästöjä saadaan harvemmin henkilöetuuksia karsimalla. Poikkeuksellista on henkilöstön osa-aikaistaminen sekä valtakunnallista tasoa parempien paikallisten sopimuksien purkaminen.

Kaikkiaan näillä muilla keinoilla säästettiin henkilöstömenoissa vuonna 2020 yhteensä 247 miljoonaa euroa, mikä vastaa 72 prosenttia kaikista säästöistä. Vuoden 2021 arvio on 300 miljoonaa euroa.

Yhteensä kuntasektorilla säästettiin vuonna 2020 noin 342 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia henkilöstömenoista. Arvio vuoden 2021 säästöistä on 378 miljoonaa euroa.

Henkilöstömenojen sopeuttaminen ja tarkka taloudenpito on osa tavoitteellista ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa. Talouden tasapainottamisohjelman on laatinut 39 prosenttia kuntaorganisaatioista. Lisäksi 45 prosentilla on tällainen suunnitteilla.

Koronatukipaketti toi kunnille helpotusta

KT:n kesäkuun tiedustelussa näkyi selvästi se, miten koronavirusepidemia heikensi nopeasti kunta-alan taloustilannetta. Kuntien verotulot vähenivät ja kustannukset erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvoivat.

Hallituksen viime ja tämän vuoden tukipaketit tuovat kunnille toivottua helpotusta. Kuntasektorilla vallitsee edelleen suuri epävarmuus tulevaisuuden näkymistä. Pitkällä tähtäimellä tukipaketit ovat myös väliaikainen ratkaisu.

Lisähenkilöstöä koronaepidemian takia

Lokakuussa 2019 kuntaorganisaatioissa työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 422 000 palkansaajaa. Kuntatyönantajien arvion mukaan henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna lähes 1 500 henkilöllä ennen muuta koronaepidemian takia palkatun lisähenkilöstön vuoksi. Vuoden 2022 loppuun mennessä henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän 413 000 palkansaajaan.

KT:n tiedustelu Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien sopeutustoimista toteutettiin joulukuussa 2020. Tiedusteluun vastanneiden palveluksessa on 76 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.

18.2.2021

Yhteystiedot

Anne Hotti

johtava työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2324
Matkapuhelin:
+358 50 527 1092
Sähköposti:
Anne.Hotti@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT