Työelämän kehittäminen
1
/2021

Jorma Palola, neuvottelupäällikkö

Työttömyysturvaa uudistetaan monella taholla

Työttömyysturvan uudistaminen on ollut viime vuosina korkealla maan hallitusten – samoin kuin työmarkkinakeskusjärjestöjen – asialistalla. Parhaillaan valmistellaan useita uudistuksia.

Liitua pitelevä käsi ja liitutaulu, jolle on piirretty kolme ylöspäin osoittavaa nuolta

Työttömyysturvan muutoksia valmistellaan rinnakkain useilla tahoilla. Jo jonkin aikaa toimineen työttömyysturvan kehittämistyöryhmän on määrä saada raporttinsa valmiiksi helmikuun loppuun mennessä.

Työryhmän tehtävänä on uudistaa työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa siten, että työmarkkinoiden muutos ja digitalisaation hyödyntäminen otetaan huomioon. Asia oli valmistelussa jo ennen koronaepidemiaa, ja se näyttä jatkuvan aiemman valmistelun pohjalta.

Merkittävintä on ns. työssäoloehdon euroistaminen. Se tarkoittaa työssäoloehdon määrittämistä ansioiden eikä työssäolopäivien kertymän perusteella.

Kehittämistyöryhmän jälkeen asiaan tarttuu työllisyyden edistämisen ministeriryhmä maalis-huhtikuussa. Sen linjauksia ohjaa esillä olleiden erilaisten mallien monipuolinen vaikutusarviointi. Ansioturvan tasoon heijastuu se, millä euromäärällä ja missä ajassa työssäoloehto täyttyy. Mitä suurempi ansioturvalta työmarkkinatuelle tippuvien osuus on, sitä suuremmaksi valtiovarainministeriö arvio työllisyysvaikutuksen. 

Valmistelussa pitää myös arvioida työttömyysturvan uudistamista siten, että työssäolon pituus vaikuttaa ansioturvan kestoon. Työryhmä joutuu siis pohtimaan ansioturvan porrastamista.

Edelleen työryhmä tarkastelee myös työmarkkinatuen ja työnhakijan tarkoituksenmukaisten palvelujen uudistamista. Näiden pohjana ovat erillinen selvitys sekä Kelan tilastoaineisto.

Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat

Hallitus linjasi viime joulukuun puolivälissä 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseksi tarvittavia toimia. Kaikki linjaukseen liittyvät työttömyysturvauudistukset valmistellaan kolmikantaisesti sen jälkeen, kun työttömyysturvan kehittämisryhmä saa työnsä päätökseen.

Eräs sovituista toimista on työttömyysturvan lisäpäivien poistaminen. Sitä koskevien säädösmuutosten valmistelun pitäisi olla valmiina viimeistään keväällä 2022, sillä muutosten on määrä tulla voimaan asteittain vuodesta 2023 alkaen.

Työttömyysturvajärjestelmän ja sen rahoituksen uudistamiseen tuo paineita myös työllisyyspalvelujen vastuun siirtäminen paikalliselle tasolle.

Valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö selvittävät, miten paikallistasoa kannustetaan edistämään työllisyyttä rahoitusjärjestelmää uudistamalla. Valmistelua on jo selostettu työvoimapolitiikan palvelurakenneuudistusta koskevassa alaryhmässä.

Osaamisen kehittäminen työllisyyspolitiikan osana

Työttömyysturvan kehittämisryhmän tehtävänä on myös arvioida lomautettujen mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen lomautuksen aikana. Työ jää ilmeisesti vajaaksi siten, että työryhmä saa valmiiksi vain nykytilan kuvauksen. Muuten tähän toimeksiannon kohtaan ei luultavasti ehditä kiinnittämään kovin paljon huomiota.

Hallitus on linjannut, että nykyisen muutosturvan rinnalle luodaan uusi muutosturvapaketti kaikille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet yli viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa. Se on vaatii mittavaa uudistusvalmistelua.

Uudessa muutosturvapaketissa Työllisyysrahaston kautta rahoitettaisiin työntekijän palkkaa vastaavasti kaksi kuukautta koulutusta ja yksi kuukausi irtisanomiskorvausta, joka ei siirrä työttömyyspäivärahan alkamisajankohtaa.

Lisäksi nykyistä muutosturvan työllistymisvapaata pidennettäisiin 5, 15 tai 25 päivään.

Muutosturvapaketti on määrä rahoittaa erityisellä muutosturvamaksulla, jossa irtisanovalle työnantajalle kuuluva ja yhteinen maksuosa ovat yhtä suuria.

Irtisanovan työnantajan osassa otetaan huomioon nykyisen omavastuumaksun ehdot, kuten työnantajan koko ja irtisanottavan henkilön työsuhteen kesto. Irtisanovan työnantajan osa maksetaan irtisanomisen yhteydessä.


Työttömistä työnhakijoista puolet siirtyy  TE-palveluista kuntien vastuulle 

Valmistelut työllisyyden kuntakokeilujen käynnistämiseksi ovat vireillä niin kunnissa kuin TE -toimistoissakin. Kokeilut käynnistyvät maaliskuussa.

Työllisyyden kuntakokeiluissa tietyt TE-toimistojen tehtävät siirtyvät kuntien vastuulle. Työllisyyskokeiluissa tavoitellaan vahvempaa vaikuttavuutta työllisyyden edistämisessä sovittamalla yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja.

Kuntien näkökulmasta haasteena on kuitenkin ollut, että monissa TE-toimistoissa ei ole ollut valmiutta pilottien yhteiseen suunnitteluun.

Työllisyyskokeiluihin osallistuu 25 kuntakokeilu­aluetta ja 118 kuntaa tai kaupunkia. Kuntakokeiluja koskevan lain mukaan kokeilu kestää kesäkuun 2023 loppuun asti.

Noin 230 000 asiakasta siirtyy kuntien vastuulle

Kuntakokeiluissa noin 230 000 asiakasta siirtyy TE-toimistoista kuntien vastuulle. Kaikista työttömistä työnhakijoista puolet siirtyy TE-palveluista kokeilujen piiriin.

Kokeilualueilla kuntien asiakkaiksi siirtyvät työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Lisäksi kokeiluihin siirtyvät kaikki alle 30-vuotiaat sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset, jotka ovat joko työttömänä, työllistettynä tai työllistymistä edistävissä palveluissa.

Kokeilukuntien vastuulle siirtyvät tehtävät

Kokeilualueille siirretään henkilöasiakkaan työllistymistä edistävät ohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtävät, eräiden harkinnanvaraisten etuuksien myöntämistä koskevat tehtävät sekä eräiden työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen.

Työnantaja-asiakkaiden osalta lainsäädäntö ei muutu. TE-toimistot tarjoavat työnantaja- ja yrityspalveluita edelleen myös kokeilukunnissa. Tällä hetkellä valmistelussa oleva palvelumalli pitää – vastoin kuntien toivetta – työnantajapalvelut TE-toimistoissa, jolloin kuntien potentiaali koulutus- ja yrityspalvelujen integrointiin hukataan.

Kunnat ja TE-toimistot tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä työnantajapalvelujen yhteensovittamisessa alueilla. Myös kokeilukunnat voivat julkaista ja välittää tietoja avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista työnantajan toimeksiannon mukaisesti ja esitellä työnantajalle työnhakijoita.

Muutosten valmistelu käynnissä

Eduskunta edellytti kuntakokeilulain hyväksymisen yhteydessä, että hallitus valmistelee säännökset työttömyysturvatehtävien laajemmaksi siirtämiseksi TE-toimistoilta kokeilukunnille.

Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee asiakkaan siirtämistä kokeilukunnasta TE-toimistoon mahdollistavia säännöksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo aloittanut lainvalmistelutyön.

Pysyvästä työllisyyspalvelumallista pitäisi päättää keväällä. Tilannetta hämmentää ministeriön virkamiesvalmistelu, joka on nostanut keskusteluun työllisyyspalvelujen alueellistamisen, vaikka hallitusohjelman mukaan tarkoitus on vahvistaa kuntien roolia työllisyyspalveluissa. Äskettäin asiaa pohtinut parlamentaarinen selvitystyökään ei esittänyt työllisyyspalvelujen maakunnallistamista. 

Avoinna on, miten tulevaisuudessa organisoidaan työvoimapalveluihin liittyvät työttömyysturvatehtävät.

Valtiovarainministeriö ja TEM valmistelevat kannustavaa rahoitusmallia, jolla ohjattaisiin kuntien työllisyyspalveluja. Tavoitteena on estää osaoptimointi palvelujen tarjonnassa.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin valmistelu on kesken, esimerkiksi työnhaun käynnistämistä ja työnhakuvelvoitetta koskeva säädösvalmistelu on viimeisteltävänä. Myös yksittäisten palvelujen kehittäminen kuntien työllisyyspalvelupilotit huomioon ottaen on kesken.

18.2.2021