Sairaalalääkärit valmistautuvat leikkaukseen leikkaussalissa. Kuva: Pixhill.
Tilastot
2
/2021

Juho Ruskoaho, työmarkkinatutkija
Kuva: Pixhill

21.4.2021

Lääkäripula ei hellitä erikoissairaanhoidossa

Erikoissairaanhoidossa täyttämättä oli noin 620 lääkärin tehtävää lokakuussa 2020. Erikoistumiskoulutuksen opinto-oikeuksia on enemmän kuin erikoistuvia lääkäreitä. Lääkäripula ei ratkea ilman kiireellistä ja tuntuvaa peruskoulutuksen lisäämistä.

Erikoissairaanhoidossa lääkärien tehtävistä täyttämättä lokakuussa 2020 oli 6,5 prosenttia ja hammaslääkärien tehtävistä 6,8 prosenttia. Tilanne oli edellisen vuoden tasolla. Vertailua viime vuosiin vaikeuttaa se, että yksi sairaanhoitopiiri ei saanut sijoitettua kaikkia lääkäreitä erikoisaloille. Sama sairaanhoitopiiri ei ole aiempina vuosina ilmoittanut täyttämättömiä tehtäviä.

Tilanne heikkenee vuosi vuodelta tietyillä aloilla

Lukumääräisesti eniten lääkäreitä kaivataan edelleen psykiatrian, akuuttilääketieteen ja radiologian erikoisaloille. Myös pula anestesiologian ja tehohoidon lääkäreistä pahenee, mikä vaikeuttaa toimintojen järjestämistä sairaaloissa. Suhteellinen pula on vuodesta toiseen erityisen suurta nuorisopsykiatrialla ja fysiatriassa. Mainituilla aloilla on myös paha erikoistuvien lääkärien vaje, eli pula ei ole helpottamassa.

Ulkoistettuja tehtäviä on ilmaantumassa lääkäripulasta kärsineille sairaanhoitopiireille ja erikoisaloille. Perusterveydenhuollosta tuttu vuokratyövoima tunkeutuu nyt erikoissairaanhoidon pula-aloille, kun lääkäreitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Lääkärien tehtäväkokonaisuuksien silppuaminen vaikeuttaa päivystyksen ja päiväaikaisen toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä.

Monille erikoisaloille ei riitä hakijoita

Yliopistot vastaavat erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeuksien myöntämisestä. Opinto-oikeuksia oli vuosina 2019–2020 enemmän kuin hakijoita. Viime keväänä 40 prosenttia erikoistumiskoulutuksen paikoista jäi täyttämättä.

Erikoistuvia lääkäreitä ei onnistuta ohjaamaan pula-aloille. Esimerkiksi fysiatrialla, lastenpsykiatrialla tai keuhkosairauksilla peräti 70–80 prosenttia opinto-oikeuksista jäi myöntämättä. Hakijapula oli karmea myös laboratorioaloilla ja monella sisätautien erikoisalalla.

Tietyt erikoisalat ovat nuorten lääkärien suosiossa. Lääkärit jonottavat pääsyä plastiikkakirurgeiksi, jossa hakijoita oli kolme yhtä opinto-oikeutta kohden. Kirurgisten alojen lisäksi naistentaudeilla, lastentaudeilla, silmätaudeilla ja korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla hakijoita oli enemmän kuin oikeuksia. Aloja yhdistää merkittävä kysyntä yksityissektorilla.

Erikoislääkäripula synkkenee vääjäämättä eläköitymisen ja hakijapulan vuoksi lähivuosina entisestään. Jos konservatiiviselle hoitolinjalle ei ole osaajia, se voi näkyä operatiivisen hoitolinjan yleistymisenä tulevaisuudessa, sillä terveysongelmia hoidetaan käytettävissä olevilla keinoilla.

On viimeinen hetki lisätä koulutusta

Opinto-oikeudet saatuaan lääkärit hakevat koulutukseen sopivaa työpaikkaa. Erikoistuvien lääkärien virkoja on monin paikoin perustettu palvelujärjestelmän ja päivystämisen turvaamista varten. Yliopistojen myöntämien opinto-oikeuksien ja työpaikkojen välillä ei ole riittävää koordinaatiota.

Liian pienien koulutusmäärien vuoksi erikoistuvista lääkäreistä on pula. Pitäisi kiireellisesti arvioida ja priorisoida sitä, mille aloille vähät lääkärit pitää lähivuosina ohjata. Myös työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen määrä on arvioitava, koska se houkuttelee paljon erikoistuvia lääkäreitä. Vaikka lääketieteellinen hoitotarve olisi helpommin nähtävissä sisätautien erikoisaloilla kuin esteettisessä kirurgiassa tai työterveyshuollossa, näyttävät nuoret lääkärit hakevan erikoisaloille. He huomioivat myös yksityisen kysynnän.

Opinto-oikeuksia ja erikoistumispaikkoja pitäisi kuitenkin lisätä ja kohdistaa ne erityisesti pulasta kärsiville aloille, joille lääkärien ohjausta pitää parantaa. Rahoitus on turvattava, jotta erikoistumisvirkoja voidaan perustaa opinto-oikeuksia vastaavasti.

Koordinaatio on ratkaisevan tärkeää lähivuosina. Ajan mittaan ainoa vaikuttava keino on lisätä erikoistuvien lääkärien määrää peruskoulutusta lisäämällä. Vain näin saadaan pelastettua erikoissairaanhoito ja voidaan vastata kasvavaan hoitotarpeeseen huomioiden myös lääkärien jatkuvasti vähenevä työpanos osa-aikatyön yleistyessä.

Pula ei parane perusterveydenhuollossakaan

Aiemmin julkaistuissa Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton selvityksissä ilmeni, että pula ei ole helpottanut terveyskeskuksissakaan. Terveyskeskuksissa lääkärien vakansseja oli täyttämättä noin 300 eli 7,3 prosenttia kaikista tehtävistä. Hammaslääkärien tehtävistä tänäkin vuonna täyttämättä oli noin sata eli noin viisi prosenttia kaikista vakansseista.                              

Alueellisesti tilanne on hälyttävä useassa sairaanhoitopiirissä. Kainuussa täyttämättä on jo peräti joka kolmas lääkärin tehtävä. Myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa täyttämättä on lähes joka viides vakanssi.

Täyttämättömien vakanssien lisäksi johtavat lääkärit toivoisivat lisäksi vielä yli 250 uutta lääkärintehtävää. Pula lääkärintehtävistä vaivaa erityisesti väestöpohjaltaan isoja terveyskeskuksia.

Ostopalvelut ja tiettyjen erikoisalojen lääkärivaje
Erikoisala Erikoislääkärivaje-% Erikoistuvien lääkärien vaje-% Ostopalvelu% (kaikista viroista) Vaje ja ostopalvelut yhteensä, lkm
Psykiatria 17 4 5 131
Akuuttilääketiede 21 15 7 78
Radiologia 7 6 5 70
Anestesiologia ja tehohoito 5 3 1 49
Sisätaudit 5 2 3 41
Lastentaudit 5 6 1 37
Lastenpsykiatria 11 8 7 35
Neurologia 10 3 2 31
Nuorisopsykiatria 18 6 4 30
Keuhkosairaudet ja allergologia 9 8 4 28

Lähde: KT, Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 2020.


Mitä tarkoittaa pula, kysyntä, tarve tai vakanssi?
Miten työvoimavajetta mitataan?

KT Kuntatyönantajat tekee säännöllisesti selvityksiä työvoimatilanteesta. Näissä selvitetään, kuinka suuri osa tehtävistä on täytetty tutkimuspäivänä. Lähtökohtana on tutkia, onko palvelua ollut tuottamassa joku henkilö. Mittaustapa antaa työvoimatilanteesta usein todellisuutta ruusuisemman kuvan.

Tehtävä täytetty, mutta kenellä?

Työvoimatiedusteluissa vajeeksi lasketaan vain tehtävät, joissa ei ollut tekijää tutkimuspäivänä. Sijaisella, vuokratyöntekijällä tai opiskelijalla täytetyt tehtävät eivät siis ole vajetta. Jos avoin tehtävä saadaan täytettyä vuokratyöntekijällä keskimäärin kerran viikossa, joka sattuu olemaan töissä tutkimuspäivänä, tilannetta ei tulkita vajeeksi.

Tarkastelutapa ei myöskään ota kantaa tehtävän vaatimaan koulutukseen. Esimerkiksi erikoislääkärin tehtävää voi hoitaa erikoistuva lääkäri. Opettajapulaa onkin mahdoton tällä tavalla mitata, sillä yleensä luokan edessä joku joka päivä on.

Onko tehtävien määrä mitoitettu oikein?

Tiedusteluun ilmoitetaan tehtävät, joita aktiivisesti yritetään täyttää. Mikäli esimerkiksi säästösyystä tehtävään ei ole haettu ketään, vakanssi ei näy tiedustelussa. Toisaalta, jos on haettu vaikkapa kolmea terveyskeskuslääkäriä eikä paikkoihin ole hakijoita, vajeeksi ilmoitetaan kolme paikkaa, vaikka tyhjiä vakansseja olisi viisi. Usein kaikkia avoimia paikkoja ei laiteta hakuun, jos edellisiäkään ei saada täyteen.

Vakanssipohjainen tarkastelu lähtee ajatuksesta, että vakanssien määrä on oikein mitoitettu palvelutarpeeseen nähden. Näin ei aina ole. Esimerkiksi Lääkäriliiton tekemässä Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimuksessa syksyllä 2020 noin 300 lääkärin tehtävää oli täyttämättä. Kuitenkin johtavat lääkärit ilmoittivat, että lisäksi tarvittaisiin noin 250 uutta lääkärin tehtävää, jotta tehtäviä olisi riittävästi suhteessa hoidettavan väestön tarpeisiin. Terveyskeskusten lääkäripula näyttää siis puolet pienemmältä, kuin mitä se todellisuudessa on.

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2021
Matkapuhelin:
+358 44 532 8467
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat