Lempäälän hyvinvointijohtaja Titta Pelttari. Kuva: Susanna Lyly.
Kuntacaset
2
/2021

Teksti: Oili Valkila
Kuvat: Susanna Lyly

21.4.2021

Tekijöitä täsmällisellä koulutuksella

Moni kunta kärsii hoito- ja hoivatyöntekijöiden puutteesta. Lempäälä tuntuu löytäneen siihen toimivia ratkaisuja.

Lempäälässä on juuri käynnistynyt rekrytoiva työvoimakoulutus, jossa  lähihoitajakoulutuksen käytännön jaksot eli työssäoppiminen tapahtuu Lempäälän vanhus- ja vammaispalveluissa.

– Kuulimme, että Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja TE-palvelut ovat järjestäneet tällaisia koulutuksia, joten  tiedustelimme heiltä viime keväänä  mahdollisuutta tehdä yhteistyötä tällaisen varautumisen näkökulmasta. Sote-työntekijöistä on kova pula, ja haluamme tällä tavalla houkutella heitä meille töihin, kertoo Lempäälän hyvinvointijohtaja Titta Pelttari.

– Kun toimimme yhtenä kouluttajaosapuolena, organisaatioomme tutustutaan jo koulutuksessa ja mahdollisesti sitten halutaan meille myös töihin. Ja kun meille tulee töihin henkilö, joka on täällä työskennellyt jo koulutuksen aikana, hän tuntee jo talon tavat. Kaikki voittavat.

Halukkaita löytyi

Koulutusta tarjottiin sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneille, yli 20-vuotiaille työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille.  Osallistujamäärä täyttyi halukkaista. Koulutus toki motivoi, kun tietää työllistyvänsä sen päätteeksi.

Koulutuksesta luvataan yhtä laadukasta kuin perinteinen lähihoitajakoulutus on, vaikka painotus on työssäoppimisessa. Opiskelijavalintaan sisältyivät soveltuvuustestit ja haastattelut, ja tutkintosuoritukset arvioidaan samoin kriteerein kuin muissakin koulutuksissa. Pelttari kertoo yhteistyön TAKK:n ja TE-palveluiden kanssa olleen erittäin sujuvaa.

Maaliskuun puolivälissä aloittaneet opiskelijat valmistuvat vuoden 2022 kesäkuussa.

– Meidän tavoitteemme on, että heitä kiinnostaa jäädä töihin Lempäälään. Olemme kouluttaneet myös ohjaajia, jotka ohjaavat työpaikalla työssäoppimista. Toivotaan, että tämä panos tuottaa halukkaita rekrytoitavia, Titta Peltari sanoo.

Työpaikka on todennäköisesti melko matalan kynnyksen takana, kun sen paikat, tavat ja toiminnat tuntee jo valmiiksi.

Maksuna työntekijöiden aika

Koulutuksen työssäoppimisjaksot tapahtuvat Lempäälän kunnan vammais- sekä vanhuspalveluissa. Yksikköön saadaan siis ”ekstrakäsiä”, mutta vakituiselta väeltä vaaditaan myös, että ollaan ohjaamassa, toimintatavat kun ovat hyvin erilaisia eri paikoissa.

Työntekijöiden aikaa kuluu ohjaamiseen, mutta hyötynä koituu myös työn kehittymistä.

– Kun ohjaava työntekijä kertoo harjoittelijalle asioista, hänellekin muodostuu työstä ehkä uusi näkemys. Toisaalta uudet ihmiset tulevat tuoreen tiedon kanssa innoissaan oppimaan uutta. He havaitsevat varmasti monia kohtia, joista voivat kysellä, miksi näin tehdään. Se tuottaa vanhoillekin tekijöille mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja, sanoo henkilöstöjohtaja Auli Nevantie.

Lempäälän henkilöstöjohtaja Auli Nevantie. Kuva: Susanna Lyly.
Ajatus on, että meillä on sijaispoolissa valmiina riittävä joukko vakituisia, moniosaajasijaisia. Sijaispooli lisää paitsi sujuvuutta sijaistamiseen, myös laatua, kun tiedossa on nopeassakin tarpeessa osaavat sijaiset, kertoo henkilöstöjohtaja Auli Nevantie.

Sijaispooli moniosaajista

Hoito- ja hoiva-alallakin lomaillaan ja sairastutaan. Sijaisia tarvitaan lisäksi yllättävien, äkillisten poissaolojen hoitamiseen. Siihen ollaan Lempäälässä kehittämässä sijaispoolia. Titta Pelttarin mukaan joissakin isommissa kaupungeissa on jo sellaisia. Nyt vastaavasta haetaan kokemuksia  Lempääläänkin. Poolissa on jo 15 vakituista vakanssia.

– Usein vuosiloman, sairausloman tai yllättävän menon kohdalla rekrytoidaan kiireellä  sijainen. Sijaispoolin ajatus taas on, että meillä on aina valmiina riittävä joukko vakituisia sijaisia. Tarkoitus on myös se, ettemme hanki sijaisia vain avosairaalaan, sairaalaosastolle tai vain vanhuspalveluun, vaan että meillä on vakituiset moniosaajasijaiset, kertoo Auli Nevantie. 

Moniosaajasijaiset menevät apuun moneenkin paikkaan nopeasti ja yllättävissäkin tilanteissa. He työskentelevät kuukausipalkalla, mutta missä yksikössä milloinkin, se riippuu resurssitilanteesta. Heille maksetaan hieman parempaa palkkaa ja heitä myös koulutetaan eri tehtäviin.

– Halusimme aloittaa sijaispoolin kokoamisen vapaaehtoispohjalta. Olemme yrittäneet hankkia niitä, jotka haluavat oppia tekemään monessa paikassa ja monipuolista työtä, Nevantie sanoo.

Sijaispooli lisää paitsi sujuvuutta poissaolojen sijaistamiseen, myös laatua, kun tiedossa on nopeassakin tarpeessa osaavat sijaiset.

– Vielä ei tiedetä tarkalleen, kuinka suuri joukko tekijöitä pitää olla, jotta oma sijaispooli pystyisi hoitamaan mahdollisimman monet äkilliset poissaolot. Ulkopuolista rekrytointiapua onneksi saadaan kuntien omistamalta Sarastia Rekryltä.  Siltä saamme myös hienosti sote-puolen osaajia apuun.

Hoitajamitoitus vaatii lisää henkilöstöä

Sote-alan työvoimatarvetta korostaa entisestään tiukentuva hoitajamitoitus. Tällä hetkellä asiakasta kohden tulee olla vähintään 0,55 työntekijää. Ensi vuoden alusta vähimmäismäärä nousee 0,6 työntekijään ja huhtikuussa 2023 hoitajia on löydyttävä vähintään 0,7 asiakasta kohti.

Onko kunnissa muita tehtäväalueita, joissa tällaisella vetävällä, räätälöidyillä koulutuksella voitaisiin ratkaista työvoimantarvetta?

– Yhtä suuri tehtäväalue on varhaiskasvatus. Myös siellä osaajia tarvitaan jatkuvasti. Arvelen, että seuraavaksi tullaan tarkastelemaan, millaiset toimet  auttaisivat parhaiten, Auli Nevantie sanoo.