Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunginjohtaja. Kuvaaja Mikko Nikkinen.
Kuntacaset
4
/2021

Teksti: Taru Berndtson
Kuvat: Mikko Nikkinen / Dominus

14.9.2021

Lappeenrannassa yhteistyö pelaa

Kunnan toimivuuden kannalta viranhaltija- ja luottamusjohdon yhteistyön sujuminen niin suurten strategisten kuin käytännöllisempienkin linjojen vetämisessä on oleellista. Lappeenrannassa uskotaan, että hyvä yhteistyö päätöksenteossa on kunnalle tärkeä imagotekijä.

Lappeenrannan kaupunginjohtajan Kimmo Jarvan mukaan päätösten valmistelukäytäntöihin kuuluu virkamiesten ja kaupunginvaltuuston tiivis kanssakäyminen. Hän uskoo, että hyvä yhteistyö jatkuu myös uuden valtuuston kanssa.

– Tunnen koko puheenjohtajiston entuudestaan, joten odotettavissa on varmasti jatkuvuutta samoin kuin sopivasti uusia tuulia uusien valtuutettujen ansiosta.

Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund (kok.) sekä valtuuston puheenjohtaja Sanna Koskenranta (sd.) kiittelevät yhteistyötä viranhaltijajohdon kanssa.

– Mitä enemmän oma kokemus luottamushenkilönä on karttunut, sitä enemmän on syntynyt tunne, että meillä yhteistyö virkamiesjohdon kanssa pelaa todella hyvin. Mielestäni on myös imagon kannalta tärkeää, että päätöksentekoon pystytään yhteistyössä, Koskenranta sanoo.

Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund ja valtuuston puheenjohtaja Sanna Koskenranta
Joonas Grönlund ja Sanna Koskenranta kiittelevät hyvää asioiden valmistelua, jota Lappeenrannan viranhaltijajohto tekee valtuutetuille päätöksentekoon.

Innovatiivinen tapa laatia strategia

Kaupungin strategian laadinnassa yhteistyö niin virkajohdon, poliitikkojen kuin työntekijöidenkin kesken on olennaista, Kimmo Jarva sanoo. Lappeenrannassa budjetti on nivottu strategiaan.

– Viime kaudella budjetoimme 11 miljoonaa euroa kehittämisrahaa. Summa oli käytettävissä kuitenkin vain siinä tapauksessa, että tietyt tavoitteet toteutuivat valtuustokauden aikana.

Strategia ja budjetti laaditaan siis kauden alussa koko nelivuotiskaudelle.

– Lain mukaan talousarvio laaditaan yhdelle ja taloussuunnitelma yleensä kahdelle seuraavalle vuodelle. Käytännössä etenkin taloussuunnitelman budjettiluvut muuttuvat merkittävästi vuosien aikana. Meillä budjettiraamit laaditaan koko valtuustokaudelle sitoviksi.

– Ideana on myös se, että jos joku toimialue alittaa määrärahansa, niin se saa käyttää rahat myöhemmin – ja toisin päin: jos alussa käytetään paljon rahaa, myöhemmin on säästettävä.

Jarvan mukaan on poikkeuksellista, että raha on kytketty strategian toteutumiseen eikä toimialoilla ole muuta kehittämisrahaa. Toimialat raportoivat valtuustolle puolivuosittain.

– Strategia on siis johtamisen malli. Kaikkea ei tavoitella kerralla, vaan kehittäminen ja rahoitus suunnataan painopistealueille. Henkilöstöjohtaminen sisältyy strategiaan.

Koskenrannan mielestä on tärkeää, että strategiaa ovat laatimassa kaikki tahot, joita se koskettaa.

– Siis myös ne ihmiset, jotka tekevät sen parissa työtä arjessa. Niin ikään kuntalaisten osallisuutta on kehitetty hienosti.

Enemmän valtaa toimialoille

Lappeenrannan tapa laatia strategia tarkoittaa sitä, että toimialoilla on enemmän omaa valtaa.

– Esimerkiksi lautakunnat voivat itsenäisesti suunnitella rahan käyttöä raamien sisällä. Se on käytännössä johtanut siihen, että taloutta hoidetaan ennakoivasti, koska pelätään, etteivät rahat riitä neljäksi vuodeksi. Lautakunnat arvostavat sitä, että saavat vastuuta, samoin toimielimet, Jarva sanoo.

Jarvan mukaan hyvästä valmistelun yhteistyöstä kertoo se, että valtuustossa ei ole juurikaan tarvinnut enää äänestää strategian yksityiskohdista.

– Myöskään budjetin loppusumma ei ole valtuustossa muuttunut kertaakaan. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että raameissa on pysyttävä. Olemme tällä mallilla saaneet talouden hallintaan. Lisätalousarviota ei ole tehty kertaakaan niiden kahden valtuustokauden aikana, kun tämä järjestelmä on ollut käytössä.

Joonas Grönlund pitää viranhaltijoiden luomaa strategian laadinnan mallia erinomaisena.

– Vältämme sen, että säästeliäämmin elävät ”joutuvat” joulukuussa tuhlaamaan rahaa. Pitkäjänteisyys on tärkeätä, puhutaanhan tosi isoista asioista, sillä toimialojen toimenpiteet ja säästöt vaikuttavat kymmenien tuhansien kuntalaisten elämään.

Jarvan mukaan pohjatyötä uutta strategiaa varten on jo tehty järjestämällä muun muassa työpajoja, joihin on kutsuttu päättyneen kauden valtuutettuja sekä henkilöstön ja sidosryhmien edustajia.

– Luonnollisesti kaikki varsinaiset linjaukset ja päätökset ovat uuden valtuuston asioita.

Hyvä työnantaja

Kimmo Jarvan mielestä Lappeenrantaa voi pitää hyvänä työnantajana. Tästä yksi osoitus on se, että henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Myös sairauspoissaoloja on keskimääräistä vähemmän. Kaupungilla on kaikkiaan 2200 työntekijää ja henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta.

Lappeenrannan työnantajavahvuuksiin kuuluu se, että kyseessä on suomalaisittain varsin iso kaupunki – siis iso työnantaja – sekä maakunnan keskuskaupunki. Jarvan mukaan työvoimaa onkin toistaiseksi saatu varsin hyvin.

Sanna Koskenrannan mielestä on tärkeää olla maakunnassa esimerkki siitä, miten hyvä työnantaja toimii.

– Strategiaamme on kirjattu, että kaupunkiorganisaatio on haluttu työpaikka. Toimintaympäristö muuttuu koko ajan, joten johtamisen on tuettava työssä kehittymistä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus työuran varrella kouluttautua. Työntekijöiden on myös uskallettava puuttua epäkohtiin.

Työpaikan haluttavuudesta kertoo sekin, että henkilöstökyselyssä 63 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä kuin väite ”kaupungin strategia tukee työhön liittyviä valintoja ja priorisointeja”.

Joonas Grönlund korostaa, että työntekijöiden kuuleminen niin työpaikkojen kuin laajemminkin kunnan kehittämisen tasolla on aitoa.

– Henkilöstön puheenvuoroilla ja lausunnoilla on oikeasti merkitystä. Meillä yhteisöllisyys läpäisee koko organisaation. Toisaalta odotan työntekijöiltä vastavuoroisesti tiettyä positiivista asennoitumista.

Kimmo Jarva löytää myös kehitettävää kaupungin työantajapolitiikasta.

– Olemme yliopistokaupunki ja täällä valmistuu paljon koulutettua työvoimaa kaupungin kokoon nähden. Voisimme hyödyntää opiskelijoita enemmän esimerkiksi harjoittelijoina ja opinnäytetyöntekijöinä ja sitä kautta markkinoida kaupunkia heille. Asia onkin ollut jo esillä strategiakeskusteluissa.

Tuleva soteuudistus hyvinvointialueineen ei tuo isoa muutosta Lappeenrannassa, koska kaupungin sotepalvelut ja niiden tukipalvelut siirtyivät jo runsas vuosikymmen sitten alueellisen Eksoten hoidettaviksi.

Vakaa talous valttina tulevalla kaudella

Päätöksentekoa alkaneella valtuustokaudella auttaa, että talous on saatu vakautettua.

– Talouden tunnusluvut ovat menneet nyt seitsemisen vuotta parempaan suuntaan, emmekä ole ainakaan kymmeneen vuoteen joutuneet lomauttamaan työntekijöitä. Viime vuonnahan kaikki kunnat tekivät hyviä tilinpäätöksiä. Meillä oli myös parempi verokertymä, ja olemme voineet investoida aika paljon, Jarva kertoo.

Jarvan lupaus tulevalle kaudelle on, että valtuutetut voivat edelleen luottaa hyvään valmisteluun.

– Käytämme paljon aikaa vuorovaikutukseen valtuutettujen kanssa sekä valmistelun avoimuuteen. Tuotamme isommista asioista aina useampia vaihtoehtoja ja niistä keskustellaan valtuuston ja hallituksen iltakouluissa. Eihän voi olla niin, että ne vain putkahtavat esityslistalle.

Joonas Grönlund ja Sanna Koskenranta kiittelevät hyvää valmistelua.

– Valtuustosaliin tulevista asioista moni luottamushenkilö on tietoinen jo etukäteen. Isoja asioita on hyvä pureskella ennakkoon ennen kuin ne tuodaan päätettäväksi, mutta on tärkeää, että viranhaltijat saavat toisaalta rauhassa valmistella asiat, Grönlund sanoo.

Koskenranta korostaa myös luottamushenkilöiden ja -ryhmien omaa vastuuta olla asioista perillä ja tarvittaessa esimerkiksi kutsua virkamiehiä esittelemään valmisteltavia asioita.

Asiallinen käytös tukee yhteistyötä

Koskenranta lupaa ylläpitää hyvää henkeä valtuustosalissa ja päättäjien keskuudessa.

– Ensimmäisen valtuustokokouksen avauspuheenvuorossa muistutin, että jokainen on vastuussa rakentavan yhteistyön säilymisestä. Puheenjohtajana en tule sallimaan loukkaavaa puhetta puheenvuoroissa.

Grönlund on samoilla linjoilla.

– Valtuustoryhmän puheenjohtajana ajoin kärjekkäästi kokoomuksen linjaa, mutta tästä eteenpäin yhteistyön edistäminen on tärkeintä. Meillä perusvire on positiivinen. Esiin tulevat ongelmat osataan ratkaista rakentavasti.

Grönlund aikoo kaupunginhallituksen puheenjohtajana vaikuttaa myös siihen, että asiat viedään loppuun asti eikä jätetä keskeneräisinä roikkumaan.

– Aion vaatia kaupunginhallituksessa, että viranhaltijajohto vie asioita loppuun asti vaikka sitten niin, että päätetään, ettei kyseistä asiaa toteuteta. Siinä poliitikot voivat oikeastaan vain vaatia ja tukea.