Kuntacaset
6
/2019

Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen

12.12.2019

Kuntasektorilla yt-neuvottelujen täyteinen vuosi

Yt-neuvotteluja on käyty myös Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, Siun sotessa ja Kymsotessa. Kysyimme näiden organisaatioiden edustajilta mikä on ollut henkilöstömenojen säästötarve, millaiset ovat olleet yt-neuvottelujen taloudelliset taustat ja mitä vaihtoehtoisia säästötoimenpiteitä yt-neuvotteluille on ollut esillä.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, henkilöstöjohtaja Eija-Liisa Heikkilä:
“Soitessa säästötarve on kaikkiaan 14 miljoonaa euroa, josta henkilöstömenojen osuus on 11 miljoonaa euroa (220 henkilötyövuotta). Yt-neuvottelujen piirissä on koko henkilöstö, eli noin 3 800 henkilöä. Yt-neuvottelut ovat parhaillaan (14. marraskuuta) käynnissä.

Kuntayhtymän kustannusten kasvu on ylittänyt omistajien taloudelle asettaman talousarvioraamin. Ensi vuoden talousarviota laaditaan parhaillaan ja säästöjä etsitään palveluverkoista, palveluiden tuotantotavoista, palvelurakenteen avohoitoistamisesta ja myös kaikesta muusta. Henkilöstömenoihin kohdistuu erityinen säästötarve.

Säästöjä haettiin jo vuoden 2019 talousarviossa, mutta ne eivät olleet riittäviä. Kun neuvottelut ovat käynnissä, ei ole mahdollista kertoa muuta kuin että säästöjä haetaan rinnan talousarvion laadinnan kanssa.”

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, HR-johtaja Raija Ruoranen:
“Yt-neuvottelut ovat koskeneet koko sairaanhoitopiirin henkilöstöä. Tavoitteena on ollut muun muassa talousarvion toteuttaminen ja tuottavuuden lisääminen, mutta ei esimerkiksi tavoitteelliset henkilöstön vähennykset. Neuvotteluissa on sovittu muun muassa eräiden yksiköiden ja toimintojen yhdistämisestä kuten neurologisten sairauksien alueella ja silmäsairauksien hoidossa. Yksi osasto on siirretty Sydänkeskus Oy:n toimintaan ja yksi geriatrinen vuodeosasto on suljettu. Taustalla ovat Tampereen kaupungin pitkäaikaishoidon järjestelyt, joka on mahdollistanut osaston sulun.

Yt-neuvottelujen taustalla on kustannustason nousu erikoissairaanhoidossa, kuten kallis teknologia ja henkilöstökustannusten kasvu. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet parin vuoden aikana 1,5 päivällä. Samalla resursseja on kuitenkin lisätty 230 vakanssilla. Lisäyksen taustalla on myös säädöksistä tulleet velvoitteet, kuten päivystyksen ja syövän hoidon keskittämisasetukset sekä eräät muut työnjakomuutokset. Lisäksi resurssien tarvetta on lisännyt vapaan hoitopaikan valinnan potilaat.

Palkkakustannuksia on lisännyt myös Hatanpään sairaalan yhdistyminen sairaanhoitopiiriin vuoden 2018 alusta. 

Kuntien heikko taloustilanne heijastuu sairaanhoitopiirin toimintaan. Lisäksi sairaanhoitopiirille on tärkeää pärjätä tuottavuus- ja kustannusvertailussa muiden sairaanhoitopiirien kesken.

Yt-neuvottelut on käyty sekä sairaanhoitopiirin tasolla että toimialueittain 11 neuvotteluryhmässä. 

Tuottavuuden ja talousarvion toteuttamisen lisäksi yt-neuvotteluilla tavoiteltiin asiakaspalvelun sekä osaamisen kehittämistä ja parempaa työhyvinvointia. Neuvotteluiden tuloksena syntyi noin 200 esitystä, joiden avulla on tarkoitus toteuttaa tavoitteita parin seuraavan vuoden aikana. Toimeenpano neuvotteluiden tuloksista jatkuu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Sairaanhoitopiirissä yhteisesti toteutettaviin ratkaisuihin valitaan 1–5 toimenpidettä. Lisäksi toimialueilla toteutetaan kunkin alueen neuvottelutuloksen mukaisia toimenpiteitä.”

Siun sote, toimitusjohtaja Ilkka Pirskainen:
“Säästötarpeemme Siun sotessa on kaikkiaan 20 miljoonaa euroa. Jos säästöt toteutetaan nykyisen kulurakenteen mukaan, tästä noin puolet eli 10 miljoonaa euroa kohdistuu henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaisi noin 200 henkilötyövuoden vähentämistarvetta. Yt-neuvotteluiden piirissä on koko henkilöstö eli kaikkiaan noin 7 800 henkilöä.

Syy haasteelliseen taloudelliseen tilanteeseen on omistajakuntiemme vaikea taloudellinen tilanne, joka johtuu lähinnä heikosta verotulokehityksestä. Käytännössä omistajamme edellyttävät kuntayhtymältä kulujen kasvun pysäyttämistä.

Muina säästötoimenpiteinä olemme muun muassa realisoineet kuntayhtymän omaisuutta, vähentäneet toimitiloja, tehostaneet palvelujen ja tavaroiden oston kilpailutusta, pitäneet säästövapaita ja siten pienentäneet lomapalkkavelkaa.”

Kymsote, henkilöstöjohtaja Päivi Vahteri:
”Kymsoten yt-neuvottelut koskivat organisaation kaikkia toimintoja ja koko henkilöstöä. Yt-neuvotteluissa henkilöstönvähennystavoite oli 500 henkilöä, mutta neuvotteluiden lopputulos oli 429 henkilöä. Suurimmat vähennysmäärät kohdistuivat esimiesorganisaatioon, tukipalveluihin ja palveluverkostossa tapahtuviin muutoksiin. Henkilöstövähennysten ulkopuolella ovat lääkärit ja sosiaalityöntekijät näiden toimintojen kriittisyyden ja rekrytointivaikeuksien vuoksi.

Samassa yhteydessä myös ulkoistetaan tiettyjä palvelukokonaisuuksia logistiikan, puhelinpalveluiden, ICT-palveluiden ja taloushallinnon osalta. Toisaalta ulkoistuksen avulla etsittiin myös lisätukea organisaatiolle esimerkiksi ulkoistamalla sijaisrekrytointipalvelu ja samalla lisäämällä omaa varahenkilöstömäärää. Vähennykset toteutetaan pääosin eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisten myötä.

Säästötavoitteiden taustalla vaikuttaa kuntayhtymän omistajakuntien taloudellinen tilanne. Jäsenkunnat ovat asettaneet Kymsotelle 25 miljoonan talouden tehostamis- ja tasapainottamistavoitteet.”
 


Rahapula ajaa sairaanhoitopiirejä yt-neuvotteluihin

Kuntatalouden heikkeneminen on kuluvana vuonna ollut vielä edellisvuotta voimakkaampaa, eivätkä tulevatkaan vuodet näytä hyviltä.

KT:n työmarkkinatutkija Juho Ruskoahon mukaan kuluvasta vuodesta on tulossa kuntatalouden historian huonoin. Lisäksi vuodesta 2021 eteenpäin kuntatalous näyttää heikentyvän vuosi vuodelta.

Kireästä tilanteesta kertoo ennakoitua suurempi yhteistoimintaneuvottelujen määrä kunta-alalla. Tänä vuonna yt-neuvotteluja on käyty jo yli 60 kuntaorganisaatiossa, kun vielä vuosi sitten kerättyjen ennakkoarvioiden mukaan määrä olisi jäänyt selvästi alle puoleen toteutuneesta.

Neuvotteluja ovat käyneet niin suuret kuin pienet kunnat. Myös suuri osa sairaanhoitopiireistä on aloittanut yt-neuvottelut.

Monessa sairaanhoitopiirissa neuvottelujen kohteena on ollut koko henkilöstö. Isoissa kuntayhtymissä se tarkoittaa tuhansia ihmisiä. Myös euromääräiset tavoitteet lasketaan miljoonissa.

Taustalla on ennen muuta kuntayhtymän omistajien eli kuntien taloudellinen ahdinko. Kustannusten kasvu on monin paikoin ylittänyt talousarvioiden raamit ja ennen muuta kuntien taloudellisen sietokyvyn. Lisää kuormaa on kertynyt muun muassa uusien säädösten tuomista velvoitteista.

Yhteistoimintaneuvotteluja ei kunta-alalla käydä ensi sijassa sen vuoksi, että väkeä saataisiin vähennettyä. Perinteisesti kunnissa ja kuntayhtymissä on vältetty taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia lomauksia tai irtisanomisia.

Myös nyt monessa paikassa haetaan henkilöstövähennysten sijaan muita keinoja pienentää kuluja ja kohentaa tuottavuutta. Samalla asiakaspalvelua työhyvinvointia halutaan parantaa.

Vaihtoehtoisia keinoja ovat muun muassa yksiköiden yhdistäminen tai toimintojen ulkoistaminen. Kuntayhtymät ovat myyneet omaisuuttaan, luopuneet joistain toimitiloistaan ja tehostaneet kilpailutuksia.

Parhaissa tapauksissa palkansaajajärjestöt ovat etsineet yt-neuvotteluissa aktiivisesti ja avoimesti keinoja talouden ja tuottavuuden kohentamiseksi.

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2021
Matkapuhelin:
+358 44 532 8467
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus