Sonja Hämäläinen maahanmuuttojohtaja TEM
Asian tuntija
1
/2020

Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kuva: Eeva Anundi

4.2.2020

Vauhtia työperäiseen maahanmuuttoon

Työikäisen väestön vähentyessä Suomi tarvitsee osaajia ulkomailta. Ratkaisuja etsitään työ- ja elinkeinoministeriössä maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen johdolla.

Vuoden alussa työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuuteen. Hallitusohjelmassa sovitun siirron tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa ja kytkeä työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuutto vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. 

Kokonaisuudesta vastaavalla Sonja Hämäläisellä riittää työsarkaa. TEM ei enää hoida vain erityisasiantuntijoiden ja työntekijöiden, vaan myös opiskelijoiden ja tutkijoiden oleskelulupa-asioita. TEM on nyt toinen maahanmuuttovirastoa ohjaava taho sisäministeriön kanssa.

Lupaprosessia vauhditettava

Kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa merkittävä pullonkaula on lupaprosessit. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on kirjattu, että oleskelulupaprosessi hoituisi yhdessä kuukaudessa. Tämä vaatii paitsi lainsäädännön muuttamista myös sähköisen järjestelmän uudistamista. Hämäläinen kertoo, että tällä hetkellä moni hakemus jätetään puutteellisina. Uudella järjestelmällä voidaan ohjata hakemuksen täyttäjiä jättämään hakemukset mahdollisimman täydellisinä.

Lainsäädäntöhanke on aloitettu vertailemalla muiden maiden malleja oleskelulupamenettelyille. Vertailussa ovat mukana muun muassa Ruotsi ja Norja sekä Alankomaat, Saksa ja Ranska.

–Tiedämme verrokkimaista, että monet maat pystyvät käsittelemään lupahakemuksia meitä nopeammin. Heti kansainvälisen vertailun valmistuttua tehdään analyysiä siitä, millaisia muutoksia Suomeen voidaan tehdä. 

Lainsäädäntöhakkeen Hämäläinen arvioi vievän noin vuodesta puoleentoista, sähköisen järjestelmän uudistaminen noin kaksi vuotta.

Isojen uudistusten ohessa ministeriössä halutaan nopeuttaa myös pienemmän mittakaavan prosesseja.

– Miten esimerkiksi annetaan parempaa neuvontaa työnantajille, jotta hakemukset tulisivat täydellisempinä, miten tehdään jonoja, joissa selkeät hakemukset voidaan käsitellä eri tavalla. On paljon prosessuaalisia muutoksia, jotka eivät kuulosta kovin kummoisilta, mutta jos niitä tehdään montaa yhtä aikaa, saadaan säästöä, Hämäläinen sanoo.

Vaikka monet uudistukset ovat vasta alussa, on lupamenettelyä on nopeutunut. Työperäisen maahanmuuton lupaprosessin pituus on yhä neljästä viiteen kuukautta, mutta nopeimmillaan se on ollut alle kaksi kuukautta.

Osaajia houkutellaan 

Suomen vetovoima kansainvälisten osaajien silmissä on avainasemassa, kun työperäistä maahanmuuttoa pyritään lisäämään. Tätä varten käynnistettiin Sipilän hallituksen aikana Talent Boost -ohjelma. Ohjelman alkuaikana keskusteltiin siitä, että Suomi ei ole onnistunut houkuttelemaan osaajia ja muut pohjoismaat ovat olleet ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa Suomea edellä. Nyt Hämäläinen näkee tilanteen muuttuneen.

– Sen jälkeen vettä on virrannut Tonavassa aika paljon. Tällä hallituskaudella Talent Boost on saanut lisää ryhtiä. Nyt ollaan ihan uusissa kantimissa.

Kun edellisellä hallituskaudella ohjelma keskittyi lähinnä erityisasiantuntijoiden houkutteluun, nyt mukaan on otettu työvoimapulasta kärsivät alat, tutkijat ja opiskelijat.

Ohjelman tiimoilta on käynnistetty useita rekrytointi- ja houkuttelukampanjoita sekä avattu Work in Finland -sivusto, jossa kerrotaan rekrytointitoimenpiteistä työnantajille ja Suomessa työskentelystä työntekijöille.

TE-palveluissa luodaan malleja kansainväliseen rekrytointiin. Pilottihankkeina on saatu Suomeen mm. it-osaajia Koreasta ja Intiasta. 

– Tarkoitus on rakentaa kansainvälisen rekrytoinnin toimintamalli, jossa meillä on uuden luokan kyvykkyys identifioida toimialoja ja työpaikkoja jotka tarvitsevat kansainvälistä rekrytointia ja niitä alueita ja aloja, joista tarvittavia osaajia tuodaan, Hämäläinen sanoo.

Lisäksi houkuttelevuutta edistetään innovaatiopolitiikkaa kansainvälistämällä. Osana Talent Boost -ohjelmaa on perustettu Talent Hub -toimintoja suurimpiin yliopistokaupunkeihin. Näiden tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteyksien edistämiseksi. Ajatuksena on, etteivät eri tahot toimisi eristyksissä toisistaan, vaan yhteisvoimin.

– Tämä on kuin silakkaparvi, jonka pitäisi uida samaan suuntaan, Hämäläinen kuvailee ideaa Talent Hubien takana. 

Sote-työvoiman tuontia selvitetään

Onko TEM:n toimenpiteiden myötä luvassa helpotusta myös sote-alan työvoimapulalle?

–Toki tiedämme kuntatyönantajien kannan ja hankalan tilanteen, joka sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla henkilöstövajeen kanssa on. Nyt käymme STM:n kanssa keskusteluja siitä, mikä mahdollinen tarve on ja miten lähdemme eteenpäin, Hämäläinen vastaa.

Sote-alan työvoiman kohdalla rekrytointiin liittyy monia mutkia, kuten tutkintojen tunnistamiskysymykset ja kielitaitovaatimukset. 

– Jos lähdetään hakemaan ulkomailta vaikka hoiva-avustajia, on selvitettävä miten kouluttautuminen Suomessa järjestyisi siten, että ihminen voi jatkaa vaikka sairaanhoitajaopintoihin, pätevöityä eteenpäin, Hämäläinen perustelee.

Siinä missä esimerkiksi it-asiantuntijat tulevat työskentelemään Suomeen usein englanninkielisiin työympäristöihin, sote-alalla suomen kielen taito on edellytys jo potilasturvallisuuden takia. 

Myös kielitaitokysymykseen voi löytyä vastauksia ulkomailta.

– Esimerkiksi Saksalla on malli, missä työvoiman tarvitsija, oli se sitten yksityinen tai julkinen, maksaa lähtömaassa orientaatiokoulutusjaksosta. Kun siellä on läpäisty tarvittava kielitaitotaso, vasta sitten muutetaan Saksaan, Hämäläinen kertoo.

Hämäläinen korostaa, ettei päätöksiä sote-työvoiman rekrytoinnista ulkomailta ole tehty. Asiaa vasta valmistellaan.

Valttina onnellisuus

Miksi ulkomaiset osaajat haluaisivat tulla kylmään ja pimeään Suomeen? Hämäläisellä on kysymykseen vastaus.

– Se on ihan ilmeisesti meidän work life balance. Ulkomailla tuntuu olevan aika kovaa valuuttaa se, että Suomi on tutkitusti maailman onnellisin maa.

Hämäläinen pitää tärkeinä myös molempien puolisoiden mahdollisuutta luoda työuraa, lapsien hyvää päivähoitoa ja kouluja sekä suomalaista luontoa.

– Elämisen laatu on selkeästi meidän kilpailuvaltti numero yksi.