Työelämän kehittäminen 2/2019 Omaan työhönsä voi vaikuttaa Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on tärkeää hyvinvoinnille. Vuoden 2018 työolobarometrin ennakkotietojen mukaan työntekijät kokevat mahdollisuutensa aiempaa paremmiksi, vaikka barometri kertoo myös työpaikoilla toteutettavista muutoksista.
Työelämän kehittäminen 2/2019 Monta reittiä työhyvinvointiin Työhyvinvointi on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Se pohjaa johtamiseen ja sen rakennusaineksia ovat muun muassa turvallisuus, työkyky, osaaminen ja merkityksellisyys. Työhyvinvointi ja tuloksellisuus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.
Työelämän kehittäminen 2/2019 Työllisyyttä tuettava monin keinoin Aktiivimallin kehittämistä ja omatoimisen työnhaun mallia valmistelleet kolmikantaiset työryhmät päättivät työnsä helmikuun lopussa. Kumpikaan työryhmistä ei päässyt yksimieliseen ratkaisuun eikä jättänyt esitystä lakimuutoksista. Ratkaisut aktiivimallin mahdollisista muutoksista ja ratkaisut työttömyysturvan seurantajärjestelmän kehittämisestä jäivät uudelle hallitukselle.
Työelämän kehittäminen 2/2019 Sosiaaliturvauudistukselle linjattiin tavoitteita Etuuksista ja palveluista koostuva sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa uudistamista. Uudistuksen jatkotyölle linjattiin tavoitteita parlamentaarisessa Toimi-hankkeessa.
Työelämän kehittäminen 1/2019 Strateginen henkilöstöjohtaminen konsernissa Kuntakentän rakennemuutosten vuoksi palveluja tuotetaan yhä enemmän monen organisaation verkostoissa. Onnistuneessa muutoksessa sovitaan, miten henkilöstöohjelmaa toteutetaan konsernissa ja miten se kytkeytyy konsernin strategiaan.
Työelämän kehittäminen 1/2019 Työllisyysastetta yhä nostettava Uudella hallituskaudella on edelleen parannettava työllisyyttä. Muuten suomalainen yhteiskunta ei kykene turvaamaan hyvinvointipalveluja eikä rahoittamaan eläkkeitä ja sosiaaliturvaa, totesi työmarkkinajohtaja Markku Jalonen esitellessään KT:n hallitusohjelmatavoitteita tammikuun alussa.