Sopimukset
1
/2012

Eeva Nypelö, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

24.2.2012

Mitä tehdä, kun ollaan eri mieltä?

Kunnallisen pääsopimuksen mukaan virka- ja työehtosopimuksen velvoittavien sopimusmääräysten tulkintaa ja soveltamista koskevista erimielisyyksistä voidaan käydä paikallisneuvottelut.

Erimieliseksi jäänyt paikallisneuvottelu voi johtaa keskustasolla käytävään keskusneuvotteluun. Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen tuli keskusneuvottelupyyntöjä vuonna 2009 31 ja vuonna 2010 41. Vuoden 2011 syyskuuhun mennessä KT:lle on saapunut 39 keskusneuvottelupyyntöä.

Paikallistasolta tulisi olla tarvittaessa yhteydessä KT:hen jo paikallisneuvotteluja käytäessä. Epäselvissä tilanteissa KT antaa ohjeita sopimusmääräysten oikeaksi soveltamiseksi.

Keskusneuvotteluja edeltävät paikallisneuvottelut

Paikallistasolla voidaan käydä tulkinta- ja erimielisyysneuvotteluja vain sellaisesta asiasta, josta on olemassa veloittava sopimusmääräys virka- tai työehtosopimuksessa. Näitä erimielisyysneuvotteluja on usein edeltänyt ns. välitön neuvonpito esimiehen ja ao. viranhaltijan/työntekijän kanssa (pääsopimus 7 §).

Pääsopimuksen mukaisia paikallisneuvotteluja ei voida käydä ei-sopimuksen varaisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi kelpoisuusehto taikka kunnan johto tms. säännössä oleva määräys. Pääsopimuksen mukaisia velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksiä koskevia paikallisneuvotteluja ei käydä myöskään työantajan harkinnassa olevista asioista, esimerkiksi paikallisen järjestelyerän jakamisesta tai työn vaativuuden arvioinnista.

Intressi paikallisneuvotteluiden pyytämiseen on järjestöllä, joka katsoo työnantajan tulkinnan olleen virheellinen ja vastoin sopimusta. Tämä johtuu siitä, että työnantajalla on tulkintaetuoikeus eli oikeus määrätä työsuhteen ehtojen ja muiden työsuhdetta koskevien normien oikeasta tulkinnasta. Työntekijä/viranhaltija on puolestaan velvollinen noudattamaan tätä työnantajan tulkintaa, kunnes esimerkiksi työtuomioistuin ratkaisee asian toisin.

Paikallisneuvottelut tulevat vireille vasta, kun kirjallinen neuvottelupyyntö paikallisneuvottelujen käymisestä on esitetty työnantajalle (pääsopimus 10 §).

Neuvottelupyyntö tulee olla yksilöity. Nimeltä mainittuna tulee olla työntekijä(t)/viranhaltija(t), joita asia koskee. Samoin yksilöitynä tulee olla tieto siitä mitä sopimusmääräystä asia koskee, miten sopimusmääräystä olisi tullut soveltaa ja tulkita työntekijän/viranhaltijan kohdalla, miten asia tulisi ratkaista ja mitä ovat työntekijän/viranhaltijan saatavat.

Jos neuvottelupyyntö ei täytä edellä mainittua riittävää yksilöintiä järjestölle varataan tilaisuus täydentää vaatimustaan (asetetaan määräaika) sillä uhalla, että asiaa ei muutoin voida ottaa käsiteltäväksi ja tutkittavaksi.

Paikallisneuvottelut on aloitettava 3 viikon kuluessa kirjallisesta neuvottelupyynnöstä, mutta pidemmästäkin ajasta voidaan sopia.

Yleisten todistustaakkasäännösten nojalla vaatimuksia esittävä osapuoli (järjestö) on velvollinen esittämään näytön vaatimustensa tueksi.

Paikallisneuvottelusta on laadittava pöytäkirja

Paikallisneuvotteluista on laadittava pöytäkirja. Siitä on yksityiskohtaiset määräykset pääsopimuksessa (pääsopimus 10 §). Pöytäkirja osoittaa neuvotteluiden kulun. Olennainen kohta pöytäkirjassa on kummankin osapuolen kannat ja perustelut. Jos perusteluissa on nojauduttu tai vedottu johonkin päätökseen tai asiakirjaan, on se syytä ottaa pöytäkirjan liitteeksi.

Paikallisneuvotteluiden kohteen rajaamisella ja yksilöinnillä on ratkaiseva merkitys: keskusneuvottelut voidaan käydä vain siitä ja siltä osin, mikä on ollut paikallisneuvottelun kohteena.

Paikallisneuvotteluja tulisi käydä vain sellaisen kunnan/kuntayhtymän edustajan toimesta, joka on siihen valtuutettu. Neuvottelujen tulos sitoo kuntaa/kuntayhtymää sen jälkeen, kun ao. kunnallinen viranomainen (hallitus, lautakunta ym.) on sen hyväksynyt.

Erimieliseksi jäänyt paikallisneuvottelu voi johtaa sopimukseen osallisen (käytännössä pääsopijajärjestön) pyynnöstä keskusneuvotteluun ja viime kädessä asian käsittelyyn työtuomioistuimessa.

Toimivalta keskusneuvotteluiden käymiseen ilmenee pääsopimuksen 9 §:n 1 momentissa. Keskusneuvottelut käydään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja ao. pääsopijajärjestön kesken.


Muistilista paikallisneuvotteluja käytäessä

  • Järjestö on tehnyt kirjallisen neuvottelupyynnön
  • Pyynnössä on yksilöity työntekijä(t)/viranhaltija(t), asian omainen virka- ja työehtosopimuksen asianomaiset pykälä(t) ja miten sopimusmääräystä olisi tullut soveltaa ja tulkita ko. henkilön kohdalla
  • Neuvottelut aloitettava 3 viikon kuluessa neuvotteluesityksestä ellei toisin sovita
  • Paikallisneuvotteluista laaditaan pöytäkirja
  • Tarvittaessa yhteydenotto Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen
  • Huom! Tulee erottaa toisistaan pääsopimuksen mukaiset velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta– ja soveltamiskysymyksistä käytävät paikallisneuvottelut ja muut paikallisesti käytävät neuvottelut/keskustelut (joissa ei tarvitse noudattaa pääsopimuksen neuvottelumenettelyä).

Yhteystiedot

Eeva Nypelö

Eeva Nypelö

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2114
Matkapuhelin:
+358 50 343 3034
Sähköposti:
Eeva.Nypelo@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat