Lainsäädäntö
1
/2013

Anne Kiiski, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

22.2.2013

Isyysvapaa piteni 54 arkipäivään

Lainsäätäjän tavoitteena on lisätä isien pitämiä perhevapaita. Lakimuutoksen jälkeen palkallista isyysvapaata voidaan pitää myös äitiys- ja vanhempainvapaan päättymisen jälkeen.

Sairausvakuutuslain mukainen isyysvapaa piteni 1.1.2013 lukien siten, että vain isän käyttöön tarkoitetun vapaan pituus on 54 arkipäivää.

Isä voi pitää 18 isyysvapaapäivää yhdessä äidin kanssa tämän ollessa äitiys- tai vanhempainvapaalla. Äitiys- tai vanhempainvapaakaudella pidettävä isyysvapaa voidaan jakaa enintään neljään jaksoon.

Loput 36 päivää on pidettävä äitiys- ja vanhempainvapaakauden päättymisen jälkeen. Isä voi pitää oman vapaansa kokonaisuudessaan myös vanhempainvapaakauden päättymisen jälkeen. Äitiys- ja vanhempainvapaakauden jälkeen pidettävä isyysvapaa voidaan pitää heti vanhempainvapaakauden jälkeen tai siirtää pidettäväksi myöhemmin. Äitiys- tai vanhempainvapaakauden jälkeen pidettävä isyysvapaa voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon.

Työnantajalle isyysvapaasta on ilmoitettava 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaan pituus on enintään 12 arkipäivää, on siitä ilmoitettava viimeistään kuukausi etukäteen.

Isyysvapaa ei lyhennä vanhempainvapaata

Muutos tarkoittaa käytännössä kahden viikon pidennystä vanhempainvapaaseen, koska isän täysimittainen vapaa ei enää edellytä 12 vanhempainrahapäivän säästämistä isälle. Pidempi isyysvapaa ei siis enää lyhennä vanhempainvapaata.

Uuden lain myötä isyysvapaa ei enää jakaudu erikseen äitiys- ja vanhempainvapaa kaudella pidettävään isyysvapaaseen (enintään18 arkipäivää) ja isäkuukauteen.

Muutoksen voimaantulo

Sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevaa muutosta sovelletaan, jos ensimmäistä, saman lapsen perusteella myönnettävää vanhempainpäivärahapäivää eli erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahapäivää aletaan maksaa 1.1.2013 jälkeen.

Vanhaa lakia sovelletaan, jos erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainpäiväraha on maksettu jo vuoden 2012 puolella, vaikka lapsi olisi syntynyt vuonna 2013.

Palkallinen isyysvapaa KVTES:n soveltamisalalla

Viranhaltijoilla ja työntekijöillä on ollut oikeus saada palkallista isyysvapaata vuoden 2012 alusta lukien.

KVTES:n sopimusmääräyksen edellytysten täyttyessä viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaan 6 ensimmäiseltä arkipäivältä. Soveltamisohjeen kirjauksen mukaan isyysvapaalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaista 18 päivän pituista äitiys- tai vanhempainvapaakaudella pidettävää isyysrahakautta.

Lainmuutoksen jälkeen isyysvapaalta maksetaan edelleen varsinaista palkkaa enintään vapaan 6:lta ensimmäiseltä arkipäivältä. Sairausvakuutuslain muutoksen myötä isyysvapaa voidaan kuitenkin aloittaa joko äitiys- ja vanhempainrahakaudella tai vasta sen jälkeen.

Soveltamisessa otetaan huomioon sairausvakuutuslain voimaantulomääräykset.

Palkallisen isyysvapaan edellytykset ja isyysvapaan hakeminen

Edellytyksenä palkallisen isyysvapaan saamiselle on edelleen se, että hakija on ollut kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa välittömästi ennen vapaan hakemista vähintään kaksi kuukautta.

Isyysvapaata on haettava 1–2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista, ja työnantajalle on esitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan antama todistus lapsen syntymästä. Synnytyksen yhteydessä pidettävää isyysvapaata varten todistus lapsen syntymästä voidaan esittää viipymättä isyysvapaan jälkeen.

Isyysvapaan hakijan on myös esitettävä pyynnöstä luotettava selvitys oikeudestaan sairausvakuutuslaissa tarkoitettuun isyysvapaaseen. Jos työnantaja on myöntänyt palkallista isyysvapaata ja myöhemmin selviää, että viranhaltijalla tai työntekijällä ei ole ollut oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen isyysrahaan, peritään vapaan ajalta maksetut palkkaetuudet takaisin.

Kun työntekijä tai viranhaltija hakee palkallista isyysvapaata, on hänen työnantajan pyynnöstä esitettävä selvitys myös siitä, että haettu vapaa koskee nimenomaan vapaan kuutta ensimmäistä arkipäivää.

Palkallinen isyysvapaa OVTES:n soveltamisalalla

OVTES:n (osio A 41 §) soveltamisen piiriin kuuluvilla on oikeus palkalliseen isyysvapaaseen aikaisintaan 1.3.2013 lukien. Isyysvapaa on palkallinen enintään 6:lta ensimmäiseltä arkipäivältä.

Sairausvakuutuslain muutoksen myötä myös OVTES:n piirissä palkallista isyysvapaata voi pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen ja soveltamisessa otetaan huomioon sairausvakuutuslain voimaantulomääräykset.


Lait sairausvakuutuslain muuttamisesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 §:n muuttamisesta sekä lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta. www.finlex.fi.

KT:n yleiskirjeet 25/2011 liite 2 (KVTES) sekä 12/2012 (OVTES) www.kt.fi

www.stm.fi

www.kela.fi


Hyvä tietää isyysvapaasta

  • Äiti tai isä voi hoitaa lasta kotona hoitovapaalla tai lapsi voi olla päivähoidossa ennen kuin isä jää isyysvapaalle.
  • Lapsi voi olla päivähoidossa ennen isyysvapaata. Päivähoitopaikka säilyy isyysvapaan ajan, mutta lapsi ei voi olla vapaan aikana päivähoidossa.
  • Koko isyysvapaa on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Isyysvapaata ei voi siirtää toiselle vanhemmalle.
  • Ottovanhemman isyysvapaa on käytettävä kahden vuoden kuluessa lapsen hoitoon ottamisesta.
  • Isyysvapaa on lapsikohtainen siten, että uuden lapsen syntymä ei poista oikeutta saada isyysrahaa edellisestä lapsesta.
  • Isyysvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin perustuvaa isyysrahaa.
  • Sekä KVTES:n että OVTES:n sopimusmääräysten mukaan työnantajalla on oikeus saada palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisista isyyspäivärahoista henkilön ollessa palkallisella isyysvapaalla.

Yhteystiedot

Anne Kiiski

johtava työmarkkinalakimies, neuvottelupäälllikön sijainen
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat