Tuula Heinonen, Vantaan sote-toimen henkilöstösuunnittelija
Kuntacaset
5
/2013

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu
Kuvat: Seppo Haavisto

25.10.2013

Yhteistyö muutti toimintatapoja

Vantaan kaupunki päätti helpottaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden rekrytointia luomalla suhteet ammattikorkeakoulu Metropoliaan. Yhteistyö on hyödyttänyt kumpaakin odotettua enemmän. Lisäksi opiskelijat saavat entistä paremmat työelämävalmiudet.

Vantaan kaupunki saa ammattikorkeakoulu Metropoliasta harjoittelijoita ja tukea sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu Metropolia on päivittänyt opintosuunnitelmiaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.

Ammattiryhmistä mukana ovat olleet sairaanhoitajat, sosionomit, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit. Kaiken lisäksi yhteistyö on tuonut uutta puhtia hyvinvointi-insinöörien koulutukseen.

Huhtikuussa 2011 alkanut hanke on lopuillaan. Tuloksista toivotaan pysyviä.

– Vielä jokunen vuosi sitten saimme Metropoliasta vain vähän harjoittelijoita verrattuna muihin ammattikorkeakouluihin. Erityisesti vanhusten sairaanhoitoon tuli vain harva, Vantaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstösuunnittelija Tuula Heinonen kertoo.

Nykyisin yhteistyö opiskelijoiden kanssa käynnistyy jo opintojen alkupuolella. Kaupunki tarjoaa sosiaali- ja terveysaloille pieniä projekteja, joista opiskelijat saavat opintopisteitä. Yksi näistä liittyi aikuissosiaalityön tehtävien muutokseen.

– Sosionomiopiskelijat haastattelivat toimeentulotuen asiakkaita ja työntekijöitä näiden kokemuksista etuuskäsittelystä. Saimme arvokasta tietoa, Heinonen kertoo.

Suora yhteys toimii hyvin

Heinonen painottaa, että hankkeen tärkein anti ovat suorat suhteet ammattikorkeakoulun lehtoreihin ja asiantuntijoihin.

– Ilman toimivia henkilösuhteita kaupungin ja Metropolian yhteistyö ei toimisi näin hyvin, hän toteaa.

Vantaan sosiaali- ja terveystoimessa ja Metropoliassa on ammattiryhmäkohtaiset vastuuhenkilöt, jotka vaihtavat tietoa harjoittelupaikoista ja opinnäytetyötarpeista.

– Hankkeen aikana aiempaa useampi opiskelija on tehnyt opinnäytetyönsä työelämään liittyvästä aiheesta, Heinonen huomauttaa.

Opiskelijan näkökulmasta yhteistyö on entistä syvempää ja helpompaa. Aiemmin Vantaan kaupungin työpaikat ovat tulleet tutuiksi vasta harjoittelujaksolla.

Heinonen kertoo, että pyrkimyksenä on mennä oppilaitokseen kertomaan opintojensa alussa oleville sosiaali- ja terveysalan työpaikoista, harjoittelusta ja opinnäytetyön tekemisestä kaupungille.

– Toki omat vaikeutensa tulee siitä, että me suunnittelemme toimintaamme kalenterivuosittain, mutta Metropolia lukukausittain. Aikataulutuksessa on ollut hieman opittavaa.

Teema edellä kokoontumisiin

Sekä Vantaan kaupungin että Metropolian henkilöstöltä vei jonkin aikaa oppia pois byrokratiasta ja ottaa yhteyttä suoraan asiantuntijatasolta toiselle.

Jörgen Eriksson, kehityspäällikkö, Metropolia
Jörgen Eriksson

Kehityspäällikkö Jörgen Eriksson ammattikorkeakoulu Metropoliasta sanoo, että isoissa organisaatioissa henkilöstö usein odottaa toimintaohjeita johdolta. Nyt on harjoiteltu suorempaa yhteistoimintaa.

Koulutusalakokoontumiset helpottivat yhteyksien syntymistä ja ylläpitoa.

– Kaikki koulutusalaryhmät ovat kokoontuneet yhteen 2–3 kertaa lukuvuodessa, jotkin koulutusalakohtaiset ryhmät useammin, Eriksson kertoo.

Isoissa kokoontumisissa puhe on vapaa, mutta teemoitettu. Ryhmät kertovat, missä vaiheessa mikin piloteista on. Kokoontumisen on järjestänyt vuorotellen Vantaan kaupunki ja Metropolia.

Vantaan Heinonen sanoo, että ilman näitä kokoontumisia hanke ei olisi pysynyt liikkeessä.

Työelämä näkyviin opinnoissa

– Tämä oli siltojen luomisprojekti. Päämääränä oli luoda puolimuodollinen vuorovaikutusväylä, Eriksson luonnehtii.

Sen piti puolestaan helpottaa tulevaisuuden tarpeiden ennakointia. Eriksson arvelee, että tässä on onnistuttu. Oppilaitos on muokannut opintojen sisältöjä vastaamaan paremmin työelämän odotuksia.

– Saamme tietää, mitä opiskelijoiden pitäisi osata ja mitä heidän pitäisi osata paremmin. Lisäksi opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun he pääsevät kentälle oikeisiin tilanteisiin.

Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma tuli mukaan kesken hankkeen. Sekä Vantaalla että Metropoliassa huomattiin, että sosiaali- ja terveystehtävissä olisi tarvetta tekniselle osaamiselle.

Eriksson kertoo, että hyvinvointiteknologia on ollut Metropoliassa opintoalana vasta neljä vuotta. Yksi valmistuneista insinööreistä on työllistynyt Vantaalle.

– Tämä projekti on auttanut osaltaan jäsentämään, minkälainen on hyvinvointiteknologian insinöörin ammattikuva, Eriksson kehuu.

– Kaiken kaikkiaan tämä hanke on auttanut näkemään, minkälainen suhde koulutuksella ja ammattikuvalla on. Kummallakin on mahdollisuus vaikuttaa toiseen.

Kehittämistä pidetään Erikssonin mielestä usein aikavarkaana, vaikka siihen panostaminen tuottaa nopeasti tuloksia, jotka näkyvät arjessa.

Yhteydenpito luontevaksi tavaksi

Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli on yksi Kuntatyönantajien Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hankkeen piloteista.

Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimella oli jo ennen hanketta toimivat suhteet kilometrin päässä toimivaan ammattikorkeakoulu Laureaan, mutta ei alueella toimivaan, Suomen suurimpaan ammattikorkeakouluun Metropoliaan.

Metropoliasta valmistuu kuitenkin vuosittain yli 500 terveys- ja hoitoalan osaajaa. Näistä Vantaa haluaa rekrytoida osan.

Ongelmana oli, että Vantaan harjoittelupaikkoihin suhtauduttiin nihkeästi. Esimerkiksi vanhusten sairaanhoitoon erikoistunut Katriinan sairaala sijaitsee syrjässä asuin- ja ostoskeskittymistä. Nyt sinnekin saadaan harjoittelijoita.

Eriksson muistuttaa, että yhteistoimintaprojektille on oltava tarve, jotta se onnistuisi.

– Jos ihmisillä ei ole tarvetta yhteistoimintaan, sitä on turha tuputtaa. Päämäärän täytyy hyödyttää molempia. Tärkeintä ei ole raportti, vaan toimintatapojen muuttuminen.