Lainsäädäntö
4
/2014

Kirsi Korppi, työmarkkina-asiamies
Kuva: Pixhill

11.9.2014

Vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat 1. syyskuuta 2014. Uudistuksessa tiukennettiin sekä vuorotteluvapaalle jäämisen edellytyksiä että sijaisuuden ehtoja.

Vuorotteluvapaalle voi uusien määräyksien mukaan päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen aiemman 10 vuoden sijasta. Vuorotteluvapaan kesto nousi 100−360 kalenteripäivään. Vapaa on edelleen mahdollista pitää jaksotettuna kahden vuoden kuluessa ensimmäisen vuorotteluvapaajakson aloittamisesta.

Jaksotetun vuorotteluvapaan jaksojen vähimmäispituus on 100 kalenteripäivää, joten vuorotteluvapaa on mahdollista pitää enintään kolmessa jaksossa.

Vuorotteluvapaajakson ajankohdan muuttaminen on mahdollista, jos uudesta ajankohdasta sovitaan työnantajan ja vuorottelijan välisellä sopimuksella ennen jakson alkamista. Vuorottelijan ja työnantajan välinen vuorotteluvapaajakson ajankohdan muuttamista koskeva sopimus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen kyseessä olevan vapaajakson alkamista.

Vapaan saa edelleen käyttää, miten haluaa. Uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä. Myös vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyi ennallaan. Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.

Vuorotteluvapaalle jäävälle yläikäraja

Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Vuorotteluvapaalle jäävälle on asetettu yläikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuotta. Vuorotteluvapaalle voi jäädä viimeistään sen kalenterikuukauden loppuun mennessä, jolloin täyttää 60 vuotta. Yläikäraja on sidottu työeläkelainsäädäntöön ja vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella.

Yläikäraja siis muuttuu, mikäli vanhuuseläkeiän alaikäraja muuttuu. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä. Yläikäraja on sama kaikille riippumatta siitä, minkä eläkejärjestelmän piiriin henkilö kuuluu. Yläikäraja ei koske henkilöä, jonka eläkeikä on esimerkiksi ammatillisen eläkejärjestelmän tai lisäeläkejärjestelmän ehtojen mukaan alempi kuin työntekijän eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja.

Vuorotteluvapaan sijaisen vaatimuksia tiukennetaan

Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta.

Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että pitkästä sijaisuudesta ei voi enää päivän työttömyyden kautta siirtyä vuorotteluvapaasijaiseksi. Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi.

Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. Työtöntä ei edelleenkään tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joista vuorottelija on lähtenyt.

Muita muutoksia vuorotteluvapaalakiin

Uuden lain mukaan työssäoloaikaan lasketaan myös sellainen työssäoloaika tai työssäoloaikaan rinnastettava aika, jonka henkilö on ollut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä. Näyttövelvollisuus tehdystä työstä tai ajasta, joka rinnastetaan työssäoloaikaan, on vuorottelijalla.

Uuden lain voimaantulon jälkeenkin vuorottelusopimus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle aina ennen vuorotteluvapaan alkamista. Sen sijaan sijaisen työsopimus tai muu luotettava selvitys sijaisen palkkaamisesta vuorotteluvapaan ajaksi voidaan toimittaa ennen vuorotteluvapaan alkamista tai viipymättä vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen.

Työsopimuksen tai muun luotettavan selvityksen sijaisen palkkaamisesta katsotaan toimitetun viipymättä, jos vuorotteluvapaan alkamisesta olisi kulunut noin viikko.

Aiemmin vuorottelijalla ei ole ollut oikeutta vuorottelukorvaukseen niissä tilanteissa, joissa vuorottelijan työsuhde on päättynyt vuorottelijasta riippumattomasta syystä ennen kuin vuorotteluvapaalle säädetty vähimmäiskesto täyttyy.

Uuden lain mukaan vuorottelukorvausta maksetaan työsuhteen päättymiseen asti, jos työsuhde päättyy vuorottelijasta riippumattomasta syystä ennen kuin vuorotteluvapaa on kestänyt 100 kalenteripäivää.