Oikeustapaukset
5
/2014

Anne Kiiski, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

15.12.2014

Järjestöille kahdesti sakkoja laittomasta työtaistelu-uhasta

Työ- ja virkaehtosopimusten voimassa ollessa järjestöt eivät saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat virka- tai työehtosopimuksen määräyksiin. Viranhaltijoita sitoo myös pysyvä työrauhavelvollisuus. Laittomalla työtaistelulla uhkaaminen on itsenäinen työtaistelutoimenpide.

Järjestöt uhkasivat työtaistelulla

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry antoivat 9. syyskuuta Helsingin kaupungille ja julkisuuteen tiedotteet, jossa ne kertoivat aikovansa järjestää 23. syyskuuta mielenilmaisun. Vuorokauden pituisen työnseisauksen tavoitteena oli vastustaa Helsingin kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä ja palvelussuhteen ehtojen heikentämistä.

Järjestöt tiedottivat suunnitelmistaan myös muilla tavoin, muun muassa antamalla aiheeseen liittyviä lehtihaastatteluja. Järjestöt väittivät, että työnseisaus oli poliittinen eikä se kohdistunut voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Työnseisauksella uhattiin kaikkia Helsingin kaupungin toimintoja.

Uhkauksen tausta

Työnseisausuhan syynä oli se, että työnantaja harkitsi Palmia-liikelaitoksen toiminnan yhtiöittämistä. Palmia tuottaa muun muassa ateria- , kiinteistö-, puhelin- ja hyvinvointipalveluja sekä siivous- ja turvapalveluja.

Työnseisausuhka koski noin 9 000 JHL:n jäsentä, joiden joukossa oli sekä työntekijöitä että viranhaltijoita. Heihin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta, kunnallista teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta ja kunnallista tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta. Työnseisausuhka kohdistui siis kaikkiin Helsingin kaupungin toimintoihin ja siten esimerkiksi metro- ja raitiovaunuliikenteeseen, päivähoitoon, ruokahuoltoon ja siivouspalveluihin.

KT lähetti järjestöille 10. syyskuuta valvontailmoituksen, jossa KT ilmoitti, että kyseessä on laiton työtaistelutoimi ja velvoitti järjestöt ryhtymään toimenpiteisiin sen estämiseksi. Ilmoituksesta huolimatta järjestöt jatkoivat laittomalla työnseisauksella uhkaamista.

Ensimmäinen tuomio työtaistelu-uhasta

KT nosti asiassa kanteen 11. syyskuuta päivätyllä haastehakemuksella, ja työtuomioistuin antoi asiassa tuomionsa torstaina 18.syyskuuta. Työtuomioistuin ratkaisi asian nopeasti ottaen huomioon sen, että järjestöt olivat uhanneet toteuttaa työnseisauksen 23. syyskuuta. Työtuomioistuin totesi, että työnantajalla oli perusteltu syy pitää työnseisausilmoitusta painostamistarkoituksessa tehtynä uhkauksena ja että tällainen työtaistelulla uhkaaminen muodostaa itsenäisen työtaistelutoimenpiteen.

Työtaistelun tavoitteena oli vastustaa kaupungin palvelutuotannon yhtiöittämistä. Sen katsottiin uhkaavan heikentää henkilöstön työehtosopimuksia ja palkkoja. Työtaistelu ei ollut poliittinen. Työntekijöiden työtaistelu kohdistui kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Viranhaltijoiden työtaistelun katsottiin rikkovan pysyvää työrauhavelvollisuutta.

Ratkaisun perusteluissa todettiin, että työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan tällainen työtaistelulla uhkaaminen muodostaa itsenäisen työtaistelutoimenpiteen.

Työtuomioistuin tuomitsi JHL:n maksamaan hyvityssakkoa 2 500 euroa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, Helsingin paikallisen ammattiyhdistyksen maksamaan hyvityssakkoa 2 500 euroa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Kunta-alan unionin maksamaan hyvityssakkoa 1 500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi järjestöt velvoitettiin maksamaan KT:n oikeudenkäyntikulut.

Toinen tuomio työtaistelu-uhan jatkamisesta

Koska järjestöt jatkoivat laittomalla työtaistelulla uhkaamista, nosti KT uuden kanteen työtuomioistuimessa.

Toisessa kanteessa vaadittiin, että järjestöt tuomitaan uudestaan laittomasta työtaistelu-uhasta.

Työtuomioistuin antoi tuomion 9. lokakuuta. Järjestöt tuomittiin uudestaan hyvityssakkoihin, koska ne olivat jatkaneet syyskuussa annetun tuomion jälkeenkin työnseisauksen valmistelua sekä ylläpitäneet lakon uhkaa.

Työtuomioistuin tuomitsi JHL:n 8 500 euron ja paikallisen ammattiyhdistyksen 8 500 euron hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Kunta-alan unioni tuomittiin 6 500 euron hyvityssakkoihin valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Järjestöt määrättiin korvaamaan myös oikeudenkäyntikulut KT:lle.

Työnseisaus toteutettiin

Järjestöt toteuttivat uhkauksensa työnseisauksesta 23. syyskuuta. Työnseisaukseen osallistui yhteensä 5 214 työntekijää ja viranhaltijaa.

Työnseisaus pysäytti muun muassa metro- ja raitiovaunuliikenteen ja haittasi kymmenien tuhansien ihmisen työ- ja vapaa-ajan liikennöintiä. Seisaus aiheutti haittaa monissa eri toiminnoissa Helsingin kaupungille työnantajana, muille työntekijöille ja viranhaltijoille sekä kuntalaisille. Työnseisaus aiheutti myös huomattavia kustannuksia Helsingin kaupungille.

KT on nostanut kanteen työnseisauksen toteuttamisesta. Tämän kanteen käsittely on vielä kesken.

Järjestöjen toiminnan moitittavuus

Työtuomioistuin oli hiljattain tuominnut (TT 2012-76 ja TT 2013-169) Kunta-alan unionin ja JHL:n hyvityssakkoihin niiden toteuttamista työnseisauksista, joilla vastustettiin henkilöstöpolitiikkaa, ulkoistamista ja työehtojen heikentämistä. Ratkaisun TT 2012-76 perusteluissa todetaan, että oikeuskäytännössä laillisen poliittisen työtaistelun kriteeriksi on asetettu muun muassa se, että se ei osaksikaan kohdistu sovellettavaan työehtosopimukseen.

Näistä aiemmista tuomioista huolimatta järjestöjen uhkaus 23. syyskuuta järjestettävästä työnseisauksesta kohdistui jälleen ulkoistamiseen ja työehtojen (mahdolliseen) heikentämiseen.

KT haki asiassa tuomiota laittoman työtaistelu-uhan perusteella, ja työtuomioistuin antoi sen 18. syyskuuta. Tavoitteena oli, että tuomion avulla olisi muun muassa voitu estää työnseisauksen toteuttaminen. KT edellytti, että järjestöt kunnioittavat annettua tuomiota. Järjestöt suhtautuvat kuitenkin täysin piittaamattomasti niitä sitovaan työrauhavelvollisuuteen.

Työrauhavelvollisuus sitoo järjestöjä

Työntekijöiden työtaistelu-uhka kohdistui työehtosopimusten voimassa oleviin työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin (KVTES I luku 5 §, TTES 3 § 1 momentti ja TS yleinen osa 4 §), joiden mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaisesti työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

Viranhaltijoiden työtaistelu-uhka oli laiton, koska sillä rikottiin kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta. Viranhaltijoiden työtaistelutoimenpiteet ovat aina kiellettyjä, jos ne kohdistuvat muihin kuin ko. lain sopimuksenvaraisiin asioihin. Viranhaltijat eivät myöskään saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat voimassa olevan virkaehtosopimuksen määräyksiin.

Hyvityssakot pieniä suhteessa kustannuksiin

KT on huolissaan siitä, kuinka piittaamattomasti järjestöt suhtautuvat työrauhavelvollisuuteen. Erityisen huolestuttavaa on se, että laitonta työtaistelu-uhkaa jatkettiin työtuomioistuimen antamasta tuomiosta huolimatta.

Järjestöt tuomittiin nyt kahteen kertaan laittomasta työtaistelu-uhasta hyvityssakkoihin. Tuomioissa annettujen hyvityssakkojen määrä on pieni suhteessa niihin työjärjestelyihin ja kustannuksiin, joita työnantajalle aiheutui laittomasta työtaistelusta.

Oikeuskäytännössä hyvityssakkojen määrässä ei ole otettu huomioon työnantajalle todellisuudessa aiheutuneita kustannuksia. Hyvityssakkojen määrää pitäisikin korottaa.

TT 2014-155
TT 2014-137