Juha Jääskeläinen
Kuntacaset
3
/2017

Teksti: Tiina Toivakka
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen/KuvaUljas

17.5.2017

Hyvä valmistelu helpottaa

Pohjois-Pohjanmaalla sote- ja maakuntauudistukseen on alettu valmistautua hyvissä ajoin ja suunnitellusti.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen siirtyi valmistelemaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää henkilöstöjen siirtoa tämän vuoden alusta. Työpaikka vaihtui Pohjois-Pohjanmaan liittoon, jossa Jääskeläinen työskentelee kolme päivää viikossa. Ydinryhmään kuuluu hänen lisäkseen viisi muuta henkilöä.

Työ aloitettiin perustamalla erillinen henkilöstötyöryhmä, johon on koottu laajasti edustajia eri ammattijärjestöistä. Kaikkiaan jäseniä työryhmässä on viitisenkymmentä.

– Näin isossa ryhmässä ei tehdä varsinaista käytännön työtä, vaan enemmänkin se toimii tiedon välittäjänä ja yhteisen tiedon kokoamisen ryhmänä. Tiedon kulku onkin sujunut hyvin, Jääskeläinen sanoo.

Esiselvitys tulevasta

Henkilöstötyöryhmää pienempi ryhmä, niin sanottu työjaos koostuu reilusta kymmenestä jäsenestä. Se on  Jääskeläisen johdolla valmistellut esiselvitystä tulevasta muutoksesta. Työ on ollut etupäässä tietojen keruuta ja analysointia.

– Olemme keränneet tietoa luovutuksen kohteena olevista toiminnoista ja siellä työskentelevistä henkilöstöistä.

Tietoa on kerätty muun muassa lähivuosina eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden määrästä. Niin ikään on tehty myös palvelussuhteen ehtoihin liittyvää selvitystä, johon kuuluvat esimerkiksi palkkatietoihin ja työaikaan liittyvät asiat.

Tietojen keruun jälkeen työjaos tekee ehdotuksen siitä, miten uudistukseen liittyvä väliaikainen hallinto voisi toimia ja miten asioita lähdetään viemään eteenpäin.

Työn ensimmäinen vaihe on nyt valmistunut ja seuraavaksi aletaan valmistella ehdotusta jatkovalmisteluista. Selvitystyön on tarkoitus olla valmis kesäkuun lopussa.

Monialainen joukko

Nyt tehty selvitys Pohjois-Pohjanmaan alueella koskee kaikkiaan yli 18 500 ihmistä. Tiedot on saatu yksilöidysti, mutta ilman nimi- ja henkilötietoja. Ihmiset on koodattu numeroin yksityisyyden suojaamiseksi.

Kyselyyn osallistuneiden joukko on hyvin laaja-alainen. Erilaisia työnimikkeitä on kaikkiaan 645.

Sote-ala on luonnollisesti suurin, ja siellä enemmistöä edustavat sairaanhoitajat ja lähi- ja perushoitajat sekä terveyskeskus- ja erikoislääkärit. Myös sosiaalialan ammattilaisia on tuhansia.

– Selvitys koskee myös ns. tukipalveluhenkilöstöä, joiden työstä vähintään 50 prosenttia kohdistuu sote-palveluihin ja jotka niin ikään siirtyvät maakuntaan. Näitä ovat muun muassa keittiö-, siivous-, ict- ja hallintoalan työntekijät.

– Pientä haastetta on aiheuttanut se, että valtiolta uuteen maakuntaan siirtyvät henkilöt eivät ole selvityksessä mukana, koska valtion yksittäiset virastot eivät tällä hetkellä toimita tietoja siirtyvästä henkilöstöstä. Selvityksen ulkopuolelle jäi noin 500 valtion virastoissa eri viroissa työskentelevää ihmistä, Jääskeläinen mainitsee.

Työnkuvat muuttuvat

Sote- maakuntauudistukseen liittyy myös Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä oleva Popster-hanke. Siinä luodaan mallit ja toimenpideohjelma siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla 1.1.2019 alkaen valmisteilla olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Sote-puolen toiminta muuttuu aikaisempaa avohoitopainotteisemmaksi, mikä merkitsee isoja toiminnallisia muutoksia tuleville hyvinvointikeskusalueille.

– Henkilöstöpuolella tämä tarkoittaa työnkuvien muuttumista ja lisääntyvää uudelleen koulutuksen tarvetta. Myös urapolkuja mietitään uudesta näkökulmasta, Jääskeläinen selvittää.

Avoimia kysymyksiä on muun muassa valinnanvapauden toteutuminen, josta vielä odotetaan päätöksiä.

– Vastauksia odotetaan muun muassa siihen, missä laajuudessa valinnanvapaus toteutuu ja miten se vaikuttaa henkilöstöön. Muita uudistuksen mukanaan tuomia muutoksia mietitään useissa alatyöryhmissä, joissa Jääskeläisen arvion mukaan työskentelee Pohjois-Pohjanmaalla satoja ihmisiä oman toimen ohella.

Riittävä resursointi tärkeää

Valmistelujen sujumisen kannalta Jääskeläinen pitää erityisen tärkeänä riittävää resursointia. Siinä on Pohjois-Pohjanmaalla hänen mielestään onnistuttu esivalmisteluvaiheessa.

– Asioiden sujumista on helpottanut merkittävästi se, että meitä varsinaisista töistä valmistelutyöhön irroitettuja on muutama.

Käytännön työtä on helpottanut myös selvitysten perusteellinen valmistelu.

– Luovuttavien organisaatioiden henkilöstöille lähetetyt kyselyt on valmisteltu huolella. Olemme varmistaneet, että kysymykset ovat olleet ymmärrettäviä ja että niistä on oikeasti hyötyä.

Kyselyjen tekemisessä kannattaa olla tarkkana.

– Kyselyt kannattaa koordinoida eri työryhmien kanssa, ettei niitä kasaannu jollekin ajanjaksolle liikaa, jolloin vastaajien työtaakka ja aikataulut kiristyvät liikaa.

Kaikkiaan Jääskeläinen on ollut tyytyväinen selvitystyön etenemiseen. Työtä on tehty hyvässä hengessä ja myös luovuttavat organisaatiot ovat nähneet työn tärkeyden ja osallistuneet siihen kiitettävän aktiivisesti.

Selvitystyö jatkuu ensimmäisen vaiheen jälkeen, ja syksyn aikana työhön on tarkoitus rekrytoida muutamia kymmeniä henkilöitä lisää, lähinnä luovuttavista organisaatioista.

– Vuoden 2018 aikana henkilömäärä kasvanee yli sadan, Jääskeläinen arvioi.