Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava ja hallintojohtaja Annastiina Junnila
Kuntacaset
6
/2017

Teksti: Oili Valkila
Kuva: Antti J. Leinonen

14.12.2017

Maine pisteenä Iin päällä

Kunnan hyvä maine vetää elinvoimaisia yrityksiä ja osaavaa henkilöstöä. Iin kunnan mainetta ovat viime aikoina kohottaneet erityisesti Hyvän tuulen työpaikka -hanke ja EU:n ympäristöpalkinto. Kummankin takana on kunnan aktiivinen toiminta.

Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava toteaa tärkeimmäksi maineenrakennustyökaluksi kunnan päivittäisen palvelutyön.

− Toinen on se, millaista viestiä tuomme itsestämme ulospäin, hän sanoo viitaten tehtyyn ilmastotyöhön sekä kunnan kulttuurimyönteisyyteen.

Iin talousarviossa sama kiteytetään näin: ”Ii on viime vuosina kasvanut omiin vahvuuksiinsa luottaen. Profiloituminen vähähiilisenä ja omavaraisena, vahvaan kulttuuriperintöön ja elämään rakentavana tulevaisuuden kuntana, jossa on hyvä asua ja elää, on tuonut paljon alueellista ja kansallista näkyvyyttä ja mainetta.”

Vähähiilisyys toi EU-palkinnon

Iin kunta palkittiin lokakuussa Euroopan ilmastomyönteisimpänä kuntana. RegioStars 2017 -kilpailun finaalissa rinnalla olivat Tallinna, Pariisi ja Torino.

Palkinto tuli Innovatiiviset vähähiiliset palvelut -hankkeesta, jonka toteuttivat yhteistyössä Iin Micropolis Oy ja PROTO – Pohjois-Suomen muotoilijat ry.

− 1990-luvun kantoaalto, elektroniikkateollisuuden kasvu, alkoi Oulun seudulla kuihtua 2010 tienoilla. Silloin mietittiin, mikä olisi seuraava suuri linja, johon panostaa, kertoo Alatossava.

Vähähiilisyyden suuntaan löytyi kaksi erilaista polkua: Tuulivoimaloiden tuotanto Ruotsin malliin ja kunnan kiinteistöistä koituvien lämmityskulujen järkeistäminen.

Vuodesta 2012 kunnan palkkalistoilla on ollut energiainsinööri koordinoimassa energiansäästöä ja tehostustoimia ja tuomassa esiin uusia asioita ja ideoita. Maine pienen hiilijalanjäljen kuntana on nykyään jopa muuttohoukutin.

Tuulesta energiaa

Iin kunnan alueella tuotetaan yhdeksän kertaa enemmän sähköä kuin kulutetaan. Tuulivoimaloita on kunnassa nyt 50, ja ne työllistävät kymmenisen ylläpitäjää.

− Välilliset vaikutukset esimerkiksi kiinteistöverojen kautta ovat luonnollisesti olleet tuntuvat, Alatossava lisää.

Kunnan toisena huolena olivat öljylämmitteiset kiinteistöt ja lämmittämiseen käytetty raha. Tänä syksynä viimeinenkin öljylämmitteinen kiinteistö myytiin, ja kunnalle jääneet rakennukset on vaihdettu maalämmölle, kaukolämmölle tai hakkeelle.

− Tuon jälkeen kuntaan jää 350 000 euroa vuodessa enemmän.

Samalla maanomistajat hyötyvät vuokratessaan voimaloille maitaan. Maine kunnan hyvästä talouden hoitamisesta toimii houkuttimena ja hillitsee kunnallisveroprosentin nousua.

Toimiva palvelu tuottaa hyvää mainetta

− Kunnissahan työ on lähes kauttaaltaan ”käsityötä”. Se on kasvokkain tapahtuvaa palvelua, tapahtui se sitten koulussa, sosiaalitoimessa tai terveydenhuollossa. Kunnan hyvä maine tulee siitä, että palvelu toimii ja työntekijät mieltävät tekevänsä merkityksellistä työtä kuntalaisten eteen.

Kunnanjohtaja Alatossava pitää myös Iin työnantajamainetta hyvänä.

− Kun paikkoja on auki, niihin on myös hakijoita, hän sanoo.

Iissä haluttiin nostaa esiin sekä työntekijöiden roolin että työn laadun tärkeyttä.

Sote on ulkoistettu jo vuosia sitten Oulunkaaren kuntayhtymälle. Jäljelle jääneet 500 työntekijää eivät tuntuneet tietävän toisista yksiköistä tai niiden toimintatavoista juuri mitään. Sairauspoissaoloja oli paljon.

− Vuonna 2013 tehtiin työhyvinvointikysely, jonka perusteella koulutettiin esimiehiä, koska esimieskoulutuksen arveltiin olevan ratkaisun avain. Seuraavassa, vuonna 2015 toteutetussa kyselyssä tulokset olivat vain huonontuneet ensimmäisestä kerrasta, joten päätettiin laittaa pystyyn kaksivuotinen työhyvinvointikampanja, kertoo hallintojohtaja Annastiina Junnila.

Hyvän tuulen työpaikka

Kunnassa koulutettiin sekä sisäisiä sparraajia että sisäisiä kehittäjiä kampanjan lähtölaukaukseksi.

− Väkeä yhdisteltiin työpajoihin eri toimialoilta. Monelle oli silmiä avaavaa huomata, ettei oma työyhteisö ollut ongelmiensa kanssa yksin, vaan samat asiat puhuttivat muuallakin. Samalla myös toimialat ylittävä yhteistyö tuli vähän helpommaksi, Junnila kertoo.

Nyt hanke on loppusuoralla, ja tuoreimman työhyvinvointikyselyn tuloksia odotetaan vuodenvaihteessa.

− Paras oivallus on ehkä kuitenkin ollut se, että tätä pitää tehdä koko ajan. Emme voi lyödä leimaa, että hanke oli nyt tässä. Jatkamme voimavaroja kohdentaen, Junnila sanoo.

Kunnassa on pohdittu, mistä tulosten huononeminen alussa saattoi johtua. Junnila arvelee, että kyselyt nostavat tietoisuuteen ongelmakohtia, ja kun niitä pohditaan, saattaa löytyä mätäpaiseita. Kun niitä puolestaan puhkotaan, voi paha olo purskahtaa esiin.

− Työtä ei kuitenkaan saa jättää siihen vaan viedä eteenpäin. Ongelmat pitäisi uskaltaa nostaa pöydälle ja alkaa tehdä niille jotakin. Se on kova paikka, Junnila sanoo.

Henkilöstön palaute on ollut 85-prosenttisesti myönteistä.

Jatkossa niin sanottu kiky-aika tullaan ohjaamaan sisäiseen kehittämiseen. Enimmäkseen se on ollut sisäisten prosessien kehittämistä tai vaikkapa eri-ikäisten työntekijöiden ottamista paremmin huomioon.

Junnila arvelee, että paino on jatkossa yhteistoiminnassa ja työsuojelussa.

Kuntalaisilta kysytään arvioita palveluista

Maaliskuussa 2017 käynnistettiin ensimmäistä kertaa kuntalaisbarometri, jossa asukkaita pyydettiin arvioimaan kunnan järjestämiä palveluita sekä kertomaan mielipiteensä tulevaisuuden kehittämiskohteista. Barometri toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi.

Vertailtaessa muihin Oulun seudun kuntiin Iin kunta pärjää vastaajien mielestä paremmin muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa ja pienten kyläkoulujen verkostolla.

Myös jokisuistot ja meri ranta-alueineen sekä kunnan kehitysmyönteisyys ja rooli edelläkävijänä energia- ja ympäristöasioissa olivat syitä sille, miksi yli 70 prosenttia suosittelisi tutuilleen Iihin muuttamista.

Kuntapalveluista parhaimmat arvosanat sai opetus- ja varhaiskasvatus, keskiarvo kouluarvosanoin 8,5. Heikkoutena nähtiin nykyinen lähiliikunta- ja harrastepalvelutarjonta. Vastaajat toivoivat erityisesti uima- ja sisäliikuntahallia sekä monipuolisia ostos- ja kauppapalveluita.