Paikallinen järjestelyerä lisää joustavuutta

Valtaosassa kuntia päästään paikallisissa neuvotteluissa yhteisymmärrykseen järjestelyerän jakamisesta. Nokian kaupungin henkilöstöpäällikkö Vesa Koskinen on osallistunut tällaisiin neuvotteluihin vuodesta 2003 lähtien.

– Järjestelyerillä voidaan vaikuttaa paikallisesti siellä, missä nähdään tarvetta. Enimmäkseen niitä on käytetty tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen palkan korjaamiseen, Koskinen sanoo.

Esimerkiksi vähitellen syntyneitä palkkavinoutumia voidaan korjata järjestelyeräratkaisuin.

Käyttökohteet vaihtelevat

Kun työtehtävät tai niiden vaativuus muuttuvat olennaisesti, muutokset hyvitetään niiden tapahtuessa. Toki pitää selvittää, onko muutos olennainen. Jos muutos kuitenkin tapahtuu vähitellen, voi järjestelyerä auttaa kompensoimaan sitä.

– Nämä ovat tapauskohtaisia harkintoja siitä, missä muutos tai tarve on suurin.

Koskisen mukaan ammattiryhmän palkkaus on joskus jäänyt alan sopimuksessa niin jälkeen, että alan työntekijöitä on vaikea saada. Silloin houkuttavuutta ja motivoivuutta voidaan lisätä järjestelyerän avulla.

– Seuraamme luonnollisesti koko ajan palkkausta, jota se pysyy kilpailukykyisenä niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin, Koskinen sanoo.

Tehtävien palkkauksen on kehityttävä myös suhteessa sopimuksessa olevaan alarajapalkkaan eli peruspalkkaan ja tarkasteltava myös toisten tehtävien vaativuuden kehittymistä. Kunnassa perustason palkkojen on oltava sopivalla etäisyydellä alarajasta, ja myös vaativan ja erittäin vaativan tason palkkojen pitää olla suhteessa toisiinsa.

– Peruspalkan nostaminen alalla ei johda automaattisesti kunnissa palkkatasojen korottamisiin eikä palkkatasoja tule sitoa peruspalkkaan, Koskinen toteaa.

Palkkapolitiikan pitäisi hänen mukaansa olla läpinäkyvää ja selkeää, ettei ratkaisuista aiheudu jälkipuheita.

Neuvotteluihin valmistaudutaan ajoissa

– Tällä kertaa neuvotteluihin on hyvin aikaa. Kun syksyllä saadaan kaikki tieto sopimuksesta, aloitetaan taustatyö. Lasketaan järjestelyerän euromäärä ja annetaan neuvotteleville järjestöille aikaa tehdä esityksensä. Työnantajapuolella meillä Nokialla palvelualueitten johtajat tekevät esityksiä ja vievät viestiä esimiehille. Heiltä saadaan ehdotuksia tarpeista, joita järjestelyerällä voitaisiin hoitaa, Koskinen sanoo.

Työntekijäpuolella neuvottelevia järjestöjä on useita.

– Tietyissä ammattiryhmissä on useamman järjestön jäseniä, jolloin on viisainta, että kyseiset järjestöt käyvät etukäteen keskenään ammattiryhmän läpi ja ratkaisevat, mikä olisi sopiva yhteinen suunta järjestöjen omalle esitykselle, Koskinen sanoo.

– Samoin työnantajapuolella esimiehet voivat käydä esityksiä etukäteen läpi yhteisen linjan löytämiseksi, mikä helpottaa neuvotteluiden valmistelua. Näin ”neuvotteluputkessa” ollaan paljon pidemmällä varsinaisten paikallisneuvottelujen alkaessa.

Koskinen kertoo, että jo nyt on olemassa ajatuksia mahdollisista kohteista ensi tammikuussa toteutuvia eriä varten.

Joskus alan sopimus on tullut liian tiukalla aikataululla ja järjestelyerien ajankohta melkein heti. Silloin neuvotteluja on jouduttu käymään jälkijättöisesti ja maksamaan järjestelyeräkorotukset takautuvasti, mikä ei ole tarkoituksenmukaista eikä järkevää.

Hyvä neuvottelukulttuuri

Koskisen mielestä luottamuksellinen neuvottelukulttuuri ei synny itsestään, vaan se on pitkän neuvottelukokemuksen tulos ja perustuu keskinäiselle luottamukselle.

Hänestä on tärkeää, että ammattijärjestöille annetaan mahdollisuus neuvotella tosiasiallisesti kulloinkin kohteena olevista asioista ja luoda esityksiä.

– Se, mihin erät kohdennetaan, on monesti yhteisen näkemyksen tuotos. Pyrkimys on aina päästä sopimukseen.

Yleensä tavoitteena on, ettei tasajakoja tapahtuisi, vaan summa kohdentuisi erityistarpeisiin.

Työnantajapuolella voi kuitenkin olla neuvotteluissa omia intressejä, joista työntekijäpuoli ei välttämättä ole tietoinen. Esimerkiksi jossain tehtävässä voidaan nähdä palkkauksen kohentamistarvetta, jotta tehtävän houkuttelevuus lisääntyisi rekrytoinnissa.

Tulevalla neuvottelukierroksella neuvottelupöytään istuvat Nokialla työnantajan edustajana henkilöstöpäällikkö sekä kaupunginhallituksen nimeämät luottamustoimiset neuvottelijat ja tarvittaessa myös palvelualueiden johtajat, jotka hyväksyvät oman palvelualueensa neuvottelutuloksen.

Työntekijäpuolelta osallistuu kunkin järjestön pääluottamusmies – joskus myös varapääluottamusmies tai yhdistyksen puheenjohtaja. Palvelussuhdesihteeri kirjaa asiat ylös.

– Jokaisessa organisaatiossa on omanlaisensa kulttuuri ja tapa myös järjestelyerien neuvottelemiselle. Jos vastuuseen joutuu tuoreena, apua ja kokemusta löytyy varmasti organisaation eri tasoilta, henkilöstöhallinnosta ja toiselta sopijapuolelta.

Neuvoja paikallisiin neuvotteluihin

Henkilöstöpäällikkö Vesa Koskinen antaa seuraavia ohjeita neuvotteluihin:

• Tutustu sopimukseen huolella. Kohdentamiseen voi olla siellä määrittelyitä.
• Hanki alakohtaiset palkkatiedot henkilöstöstä ja vertaile tehtäväkohtaisten palkkojen suhdetta peruspalkkaan ja vaativuustasojen välisiä eroja sitomatta kuitenkaan palkkoja alarajaan tai vaativuustasoja toisiinsa euromääräisesti tai prosentuaalisesti.
• Selvitä mahdollisten ratkaisujen kerrannaisvaikutukset palveluvuosilisiin yms.
• Selvitä, mitä kustannusvaikutuksia ratkaisuista seuraa jatkossa.
• Selvitä mahdolliset palkkaukselliset tarpeet esimerkiksi henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.