Kielien nimiä niiden omalla kielellä kirjoitettuina.
Lainsäädäntö
5
/2018

Anne Kiiski, johtava työmarkkinalakimies

24.10.2018

Kielitaito työn mukaan

Työnantaja päättää, minkälaista osaamista rekrytoitavalta henkilöltä edellytetään. Työtehtävän sisältö ja siihen liittyvät vaatimukset määräävät sen, millaista kielitaitoa tarvitaan. Vain harvoin edellytetään täydellistä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Työnantaja määrittelee työnjohto-oikeuden nojalla, millaista kielitaitoa tehtävään rekrytoitavalta edellytetään tai millaista kielitaitoa tarvitaan, mikäli tehtävissä tapahtuu muutoksia. Tässä otetaan huomioon työnantajan tarpeet, tehtävän sisältö ja vaatimukset sekä lainsäädäntö ja mahdolliset viranomaisohjeet kielitaitovaatimuksista.

Vaatimukset asetetaan siten, että työntekijällä tai viranhaltijalla on tehtävän suorittamisen kannalta tarpeellinen kielitaito. Samassa tehtävässä, esimerkiksi nuoriso-ohjaajan tehtävässä, varhaiskasvatuksen tehtävässä tai kirjastotyössä voi olla tehtäviä, joiden sisältö ja asetetut kielitaitovaatimukset poikkeavat toisistaan tehtävän sisällön ja vaatimusten vuoksi.

Asiakaspalvelussa voi olla tarpeen huolehtia siitä, että osa henkilöstöstä osaa palvella asiakkaita esimerkiksi somalin, venäjän tai viron kielellä, jolloin tätä kieltä hallitsevalta voidaan hyväksyä tavallista heikompi kotimaisen kielen taito. Huomioon on kuitenkin aina otettava lakiin perustuvat kielitaitovaatimukset.

Erilaisille kielitaitovaatimuksille on oltava työtehtävästä johtuva syy. Työnantajan on tarkoin arvioitava, minkälaista kielitaitoa ja muuta osaamista kussakin tehtävässä tarvitaan.

Lainsäädäntö kieltää syrjinnän kielen perusteella

Rekrytoitaessa, palvelussuhteen aikana ja sen päättyessä on huolehdittava siitä, että henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti, tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Ketään ei saa esimerkiksi syrjiä esimerkiksi alkuperän, kansalaisuuden, kielen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Rekrytoinnissa ja tehtäviä muutettaessa voidaan edellyttää vain sellaista kielitaitoa, jota tehtävän suorittaminen vaatii.

Hakukriteerit eivät saa olla syrjiviä. Työnhakijalta ei voida edellyttää esimerkiksi suomea äidinkielenä tai erinomaista suomen kielen taitoa ilman, että tähän on hyväksyttävä työstä johtuva peruste. Sama koskee kielitaitovaatimuksia palvelussuhteen aikana. On myös muistettava, että syrjintä on tuottamuksesta riippumatonta.

Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on syytä ottaa kantaa myös siihen, miten työnantaja rekrytointiprosesseissaan ja palvelussuhteen aikana edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää siten, että esimerkiksi muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia ei syrjitä.

Kielitaitovaatimukset rekrytoinnissa

Monissa tehtävissä on työnantajan harkinnassa, minkälaista kielitaitoa edellytetään. Työnantajan on aina varmistettava, että rekrytoitavalla henkilöllä on riittävä kielitaito niihin tehtäviin, joita hän suorittaa. Kielitaitovaatimuksia asetettaessa on huomioitava tehtävän todelliset tarpeet.

Kielitaitovaatimukset voidaan määrittää lailla ja asetuksilla, jolloin työnantajan on varmistettava, että tehtävään valittavalla henkilöllä on tehtävien edellyttämä kielitaito.  Työnantajan pitää myös tarkistaa kielilain ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain vaatimukset.

Kielitaito on osoitettava ennen työn alkamista.

Kielitaidosta säädetty terveydenhuollon ammateissa

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaan olla sellainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, että hän pystyy sen avulla selviytymään tehtävästään.

Laki mahdollistaa lähes kaikkien ammattioikeutta hakevien kielitaidon tarkistamisen. Valvira tarkistaa suomen tai ruotsin kielen osaamisen.

  • Jos henkilö on suorittanut tutkinnon Suomessa, Valvira tunnustaa ammattipätevyyden ja myöntää ammatinharjoittamisoikeuden suoritetun tutkinnon perusteella. Valvira ei tarkista kielitaitoa –siis suomen tai ruotsin kielen taitoa– vaikka tutkinto olisi suoritettu esimerkiksi englannin kielellä.
  • Jos tutkinto on suoritettu EU/ETA -alueella, Valvira voi tarkistaa suomen tai ruotsin kielen taidon kaikilta niiltä hakijoilta, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa tai hankkineet ammattipätevyytensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai niiltä, jotka ovat suorittaneet niin kutsutut yleissivistävät opinnot muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.

Valvira harkitsee asian tapauskohtaisesti. Huomioon otetaan käytettävissä oleva tieto henkilön kielitaidosta. Hakijan kansalaisuudella ei ole merkitystä.

Kielitaidon tarkistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että hakijan on esitettävä todistus opinnoista tai siitä, että hän on suorittanut valtionhallinnon kielitutkinnon (tyydyttävä taso) tai yleisen kielitutkinnon (YKI 3 kaikilla osa-alueilla).

Ammattipätevyyden tunnustamisesta ja ammatinharjoittamisoikeudesta tehdään erilliset päätökset, jos hakija osoittaa kielitaidon vasta ammattipätevyyden tunnustamisen jälkeen.

  • Jos tutkinto on suoritettu EU/ETA -alueen ulkopuolella, Valvira tarkistaa kielitaidon kansalaisuudesta riippumatta. Valvira voi kuitenkin harkintansa mukaan jättää kielitaidon tarkistamatta, esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on Suomen kansalainen ja on käynyt peruskoulun ja lukion Suomessa.

Työnantajan tarkistettava kielitaito

Työnantajan pitää kuitenkin aina olla varma siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilön kielitaito on hänen tehtäviensä edellyttämällä riittävällä tasolla. Työnantajan pitää tarvittaessa olla yhteydessä Valviraan ja tarkistaa, onko kielitaito tarkistettu laissa edellytetyllä tavalla.

Kielitaitovaatimus on keskeinen useissa terveydenhuollon tehtävissä potilasturvallisuuden ja hoidon vuorovaikutuksellisuuden turvaamiseksi.

Terveydenhuollossa on myös tehtäviä, joissa ammattihenkilö ei ole säännöllisessä kontaktissa potilaisiin, jolloin kielitaidolle voidaan asettaa matalampia vaatimuksia.

Yhteystiedot

Anne Kiiski

Anne Kiiski

johtava työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat