HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen
Asian tuntija
1
/2019

Teksti: Teuvo Arolainen
Kuva: Markus Sommers

19.2.2019

Kunta-ala uudistaa sotea jo omin neuvoin

HUS:n tuore toimitusjohtaja Juha Tuominen haluaa lisätä johtamansa kuntayhtymän yhteispeliä yritysten kanssa. Hän suosii kliinisten ydintoimintojen pitämistä itsellä, mutta tukitoimintojen siirtämistä harkiten ulos. Turvakeino on vahva sopimusseuranta.

HUS-kuntayhtymän – Suomen suurimman terveydenhuoltoalan toimijan ja maan toiseksi suurimman työnantajan – toimitusjohtajana vuodenvaihteessa aloittanut Juha Tuominen on vakuuttunut siitä, että julkisrahoitteisessa toiminnassa on opittavaa yksityiseltä puolelta.

– Yksityisen yrityksen pitää koko ajan elää tulovirralla. Jollei se tee niin, on heti mietittävä korjauskeinoja. Julkisella puolella pitäisi olla samaa tietoisuutta ja myös kykyä toimia.

Tuomisella on vertailuun hyvä tausta, sillä hän tuli tehtäväänsä Terveystalon johtoryhmästä, johtavan ylilääkärin paikalta. Sitä ennen hän tosin oli toiminut pitkään HUS:ssa useissa tehtävissä.

– Julkisella puolella tilannetietoisuus ja toimeenpano on hidasta ja rakenteet vähän jäykempiä. Täällä pitää myös tiedostaa poliittinen ohjaus ja kunnioittaa sitä, Tuominen sanoo.

Hänen mielestään ainakin HUS:ssa on muutosvalmiutta.

– Sitä vain ei ole koeteltu samalla tavalla kuin yksityisellä puolella.

Yrityskumppanit ovat HUS:lle arkea

HUS:n sisällä on viisi sairaanhoitoaluetta ja joukko yhtiöitä. Tukipalveluita sairaalatoiminnalle tuottavat HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan sairaalapesula Oy. Lisäksi konserniin kuuluvat HYKS:n kliiniset palvelut Oy sekä seitsemän kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiötä.

Yhteistoimintaa yritysten kanssa on lisäksi rakennuttamisessa ja erityisesti IT-toiminnassa. Siitä HUS hoitaa itse vain noin viitisentoista prosenttia.

Tuomisen mukaan tukipalveluiden malli, jossa HUS käyttää yrityskumppaneita, ”on jo ihan arkea”.

– Siinä on kyse tilaaja-tuottaja -mallista, joka on syntynyt markkinoilla.

Julkisrahoitteisen palvelutuotannon ja yritysten yhteyksistä puhuttaessa tukipalvelut eivät herätä enää suuria tunteita.

– Se mikä herättää tunteita, on julkisen sektorin ydintoimintojen toteuttaminen yrityksissä tai niiden kautta.

Palveluita on perinteisesti hankittu ostamalla tai palveluseteleillä. HUS:lla on tällä tavalla kokonaan toteutettu eräs ydintoiminto, munuaishoitoihin liittyvä satelliittidialyysi, jossa tehdään neljännes HUS:n dialyyseistä. Se on kilpailutettu ensi kerran jo toistakymmentä vuotta sitten.

Tuomisen mukaan sekä tukipalveluiden yhtiöittämisessä että satelliittidialyysin järjestelyssä on ratkaisevaa sekä luottamus että taloudellisuus.

– Molempia tarvitaan, että kanssakäyminen toimii, hän sanoo.

Sopimuksien toteutumista on seurattava tarkoin

Tuominen sanoo olevansa ”tarkan markan pragmaatikko” eli katsoo eurojen perään käytännön ja kokemuksen varassa. Kaikkia toimintoja pitää hänen mukaansa tarkastella investointilaskelman kanssa. Tuotantovälineitä hankittaessa on arvioitava sekä palvelutaso että taloudellisuus.

– Investointilaskelmat ovat strateginen elementti. Ydintoiminnat pitää olla itsellä, rutiinit voidaan hankkia kumppanilta, Tuominen sanoo.

Heti perään hän muistuttaa, että tämän ratkaisevat viime kädessä poliittiset päättäjät.

– Se on sitten hienosäätöä, toteutetaanko kumppanuus ostopalveluna vain palvelusetelillä. Seteli takaa asiakkaalle vapauden valita.

Palvelusetelin käyttö on Tuomisen mielestä helppoa yhden tai kahden kumppanin kanssa, mutta jos näitä on enemmän, on oltava kattava järjestelmä laadun arvioimiseksi. Julkisen palvelun tuottajan pitää luoda sopimusseurantamalli.

Kun kilpailutuksesta on mennyt vaikkapa kaksi vuotta, asiat pitää arvioida uudelleen; hyvää toimintaa jatketaan, jos on tapahtunut muutoksia, kumppanuus päivitetään tai jopa kilpailutetaan uudelleen. Itsestään tämä ei toteudu.

– Jos halutaan varmistaa hankintoja ja laadun arviointia koskeva osaaminen, hallinnon tilaajakerroksesta tulee aika paksu, Tuominen sanoo. Se taas lisää kustannuksia.

Tuominen ei vielä ole HUS:n johtajana joutunut tekemään isoja ratkaisuja. Pian sellaisia on kuitenkin edessä, esimerkiksi silmäsairaalan rakennuttaminen.

– Joudumme miettimään, sisäistetäänkö silmäsairaalan toimintaa, pysytäänkö nykymallissa, jossa kaihileikkauksia ostetaan ulkoa, vai ostetaanko palvelua vielä enemmän. Kaikki vaihtoehdot tuovat uusia huolia.

Suuri linja koko HUS:lle on kuitenkin jo kirkas, vaikka Tuominen arveleekin sen kanssa ”joutuvansa testatuksi”.

– Vahva sopimusseuranta, kliiniset ydintoiminnot sisällä mutta niiden ulkopuolisia toimintoja harkiten ulos, tätä suosittelen HUS:lle.

Perusterveydenhuoltoa muovataan sotesta riippumatta

Sote-uudistus on tunnetulla tavalla venynyt ja viivästynyt. Uudistuksen lopputuloksesta huolimatta suomalainen terveydenhoitojärjestelmä elää ja muovautuu koko ajan.

Sairaanhoitopiirit hakevat erilaisia yhteis- ja liiketoiminnan malleja: kun esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla rakennetaan isompaa kokonaisuutta osuuskunnan helmoihin, Pirkanmaalla toimintoja yhtiöitetään.

– HUS ei ole lähtenyt markkinoille, se ei ole strategiamme mukaista, Tuominen sanoo.

Tuominen on koulutukseltaan sisätautien erikoislääkäri ja tuntee hyvin myös hoitotyön arkea. Monien muiden tapaan hän uskoo, että vaikka sote-uudistus jäisi tänä keväänä valmistumatta, kehitys ei pysähdy eikä entiseen ole paluuta.

– Taustalla on pitkään patoutunut tarve kasata perusterveydenhuoltoa suurempiin kokonaisuuksiin.

Esimerkiksi Keski-Uudenmaan sotea (Keusote) Tuominen kehuu.

– Se yhtenäistää kuntalaisten palvelut, tuo samalla synergiahyötyjä ja parantaa hoitopolkuja erikoissairaanhoitoon.

– Nämä paikallisista tarpeista nousseet uudet rakenteet ja mallit voivat olla hyväksytympiä kuin lainsäädännön pakottamana syntyneet. Elävä elämä siis toteuttaa sote-uudistuksen tarpeen.

– Julkisen vallan haaste on se, miten se haluaa tätä ohjailla, Tuominen sanoo.

HUS:n oma erikoisuus on se, että väestö kuntayhtymän alueella kasvaa jatkuvasti. Tiloja tarvitaan enemmän, samoin luultavasti henkilöstöä.

– Vaikka tuottavuus on kasvanut, myös työn kuormittavuus on lisääntynyt. Signaali on heikko, mutta hälyttävä.

Entä pitääkö tehdä toimintaan uusia järjestelyjä tai ottaa käyttöön palveluseteleitä?

– Veikkaan, että kaikkia noita. Joka tapauksessa kaikki pitää tehdä läpinäkyvästi, Tuominen sanoo.

Yhteystiedot

Teuvo Arolainen

Teuvo Arolainen

viestintäpäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2518
Matkapuhelin:
+358 50 324 1195
Sähköposti:
Teuvo.Arolainen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus