Piirroskuva majakasta
Työelämän kehittäminen
2
/2019

Jorma Palola, neuvottelupäällikkö

9.4.2019

Sosiaaliturvauudistukselle 
linjattiin tavoitteita

Etuuksista ja palveluista koostuva sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa uudistamista. Uudistuksen jatkotyölle linjattiin tavoitteita parlamentaarisessa Toimi-hankkeessa.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva Toimi-hanke sai työnsä päätökseen helmikuussa. Hankkeessa valmisteltiin uudistusta, joka parantaisi työllisyyttä ja toimeliaisuutta ja vähentäisi eriarvoisuutta. Tavoite oli tukea poliittisia toimijoita ja eduskuntavaaleihin valmistautuvia puolueita muodostamaan näkemyksiään.

Uudistuksen peruspilarit

Sosiaali- ja terveyspolitiikan ydintehtävä on jatkossakin haavoittuvassa asemassa olevista huolehtiminen ja koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Hankkeessa parlamentaarinen laaja seurantaryhmä linjasi viisi peruspilaria, jotka ovat uudistuksen tavoitteita pitkällä tähtäimellä ja joista saavutettiin seurantaryhmässä yksimielisyys:

  • Sosiaaliturvan pitää vastata perustuslain mukaisesta huolen pitämisen velvoitteesta.
  • Sosiaaliturvan pitää osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, aktiivisuutta ja elinikäistä oppimista.
  • Sosiaaliturvaan kuuluvien palveluiden ja etuuksien pitää nivoutua paremmin yhteen.
  • Sosiaaliturva tukee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka on sopusoinnussa julkisen talouden kanssa.
  • Sosiaaliturvan pitää olla nykyistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi.

Peruspilareissa linjatut tavoitteet vastaavat hyvin myös KT Kuntatyönantajien esittämiä tavoitteita sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle. KT on korostanut, että uudistus tulisi toteuttaa vaiheittain useamman hallituskauden aikana.

Näkemykset sosiaaliturvan uudistuksen tavoitteista eroavat, kun tarkastellaan perusvalintoja hankkeen eri aihioissa. Ensimmäinen kotitalouskohtaisuutta ja vastikkeellisuutta yhdistävä aihio korostaa perheen vastuuta yksilön toimeentulosta. 

Toinen aihio yhdistää kotitalous- ja yksilökohtaisuuden sekä vastikkeellisuuden. Se mahdollistaa mm. osaamisen kehittämisen ja työkyvyn ylläpitämisen, ja vaikuttaa kuntatyönantajien kannalta tarkoituksenmukaisimmalta.

Kolmas aihio yhdistää vastikkeettomuuden, universaalisuuden ja yksilökohtaisuuden.

Yksikään hankkeessa esitetyistä aihioista ei varmasti sellaisenaan suuntaa sosiaaliturvan uudistamisen jatkotyötä. Aihiot ovat kuitenkin yritys tunnistaa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja ne ovat olleet apuna vaikutusarvioiden havainnollistamisessa.

Etuusjärjestelmä ei voi korvata julkisia palveluja

Tausta-aineistoa uudistukselle on koottu, varsinainen työ on edessä. Kuntatyönantajien edunvalvontaa siis tarvitaan uudistuksen suuntaamisessa ja jatkovalmistelussa. Hallitusohjelmatavoitteissaan KT on esittänyt, että sosiaaliturvauudistuksen tulisi edistää yksilöiden aktiivisuutta ja purkaa kannustinloukkuja. KT on korostanut myös, että uudistuksen jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon osaamisen kehittäminen.

Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän, laajalti oikeudenmukaiseksi koetun uudistuksen valmistelu edellyttää, että etuuksia ja julkisrahoitteisia palveluja tarkastellaan samanaikaisesti. Parlamentaarisen seurantaryhmän keskusteluissa todettiin, että antelias etuusjärjestelmä ei voi korvata toimivia julkisia palveluja.

Digitalisaation ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä mahdollisimman nopeasti sosiaaliturvan yksinkertaistamisessa. Samalla voidaan selvittää, miten erilaiset työnteon muodot, työttömyyden, yrittäjyyden ja opiskelun vuorottelu työuran aikana parhaiten voidaan ottaa huomioon.  

Hankkeen aineistoon voi perehtyä Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla vnk.fi/toimi.

Yhteystiedot

Jorma Palola

Jorma Palola

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2588
Matkapuhelin:
+358 50 512 5300
Sähköposti:
Jorma.Palola@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen