Neljä eriväristä palikkaa valkoisella taustalla
Lainsäädäntö
2
/2019

Teksti: Kaisa Koskela

9.4.2019

Sote odottaa

Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen oli maakunnallisille valmistelijoille pettymys, mutta entiseen ei ole paluuta. Kunnissa ja alueilla haetaan ratkaisuja tuottaa palveluja tehokkaasti. Moni odottaa uuden hallituksen linjauksia.

Kun KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas kuuli 8. maaliskuuta sote-uudistuksen kaatumisesta, ensimmäisiä ajatuksia oli harmitus, jota maakuntien valmistelijat kokevat.

– Tämä on monelle maakunnalliselle valmistelijalle pettymyksen paikka. Maakunnissa oli aitoa innostusta ja uudistuksen eteen tehtiin paljon työtä. Innostus uuteen synnyttää aina vastustusta ja syntyy rintamalinjoja. Voisi melkeinpä sanoa, että skeptikot voittivat.

Valmistelussa mukana olleet tietävät, että kun ei tullut maakunnallista sote-työnantajaa, moni valmisteltu asia jää sitten tekemättä.

– Jos ei tule yhtenäisiä alueellisia sote-työnantajia, valmistelutyötä ei voi kaikilta osin hyödyntää. 

KT oli kiinteästi mukana valmistelemassa sote- ja maakuntauudistusta. KT:n asiantuntijat seurasivat lainvalmistelua, osallistuivat kolmikantaiseen valmistelutyöhön ja muun muassa antoivat lausuntoja valiokunnissa. KT koordinoi maakunnallisten HR-vastuuvalmistelijoiden verkoston työtä.

– Verkoston työryhmissä valmistelimme muun muassa toimintamalleja henkilöstösiirtoihin ja HR-johtamisen malleja. Jatkossa olisimme tehneet yhteisiä työnantajalinjauksia.

HR-vastuuvalmistelijoita oli verkostossa 18 maakunnasta.

– Yleinen kokemus on, että se oli hyvä jengi valmistella asioita. Sopivankokoinen. Töitä tehtiin intensiivisesti ja vauhdilla. Hyvät ideat saatiin nopeasti levitykseen, kiittelee Nybondas-Kangas.

Malli yhdessä tekemiseen

Valtakunnalliseen yhdessä tekemiseen syntyi malli, jota Nybondas-Kangas sanoo hyödynnettävän jatkossakin.

– Tämä verkostomainen yhdessä tekemisen tapa jatkuu muun muassa keväällä käynnistyvässä KT:n Sote-liideri hankkeessa. Yhteistyötä kannattaa hyödyntää myös mm. tulevaisuuden sote-organisaatioiden työnantajakuvan ja HR-johtamisen malleja luodessa.

KT on saanut ESR-rahoitusta Sote-liiderit -hankkeelle, jossa kehitetään yhdessä valtakunnallista ja alueellista työnantajakuvaa. Hanke käynnistyy kuluvan kevään aikana.

– Yhteisiä sote-työnantajien intressejä löytyy työvoiman saatavuuden turvaamisessa ja rekrytoinnissa sekä osaamisen ja palkitsemisen kehittämisessä, luettelee Nybondas-Kangas.

Sote-työnantajia kolmatta sataa

Työmarkkinatoiminnassa sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen merkitsi sitä, että kunta-alan työmarkkinaosapuolten aloittamalta sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamiselta poistuivat osin perusteet, kun maakuntatyönantajat jäivät syntymättä.

– Palaamme siihen, että kunta-alalla on kolmatta sataa sote-työnantajaa, jotka ovat joko kuntia, kuntayhtymiä tai kunta-omisteisia yhtiöitä.

Sote-työnantajina on henkilöstömäärältään ja palveluiden volyymiltaan hyvin erikokoisia organisaatioita kuten perusterveyden- ja sosiaalihuollon palveluja tuottavia kaupunkeja ja kuntia, erikoissairaanhoidosta vastaavia sairaanhoitopiirejä, alueellisia sote-kuntayhtymiä, joista osa tuottaa myös erikoissairaanhoidon palveluja sekä ympäristöterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon kuntayhtymiä.

– Sote-palvelujen tuottajakartta on huomattavasti moninaisempi kuin mitä se olisi ollut uudistuksen toteutuessa. Nyt runsas puolet sote-henkilöstöstä työskentelee kuntayhtymissä.

KT palvelee sote-työnantajia erilaisten työnantajaverkostojen kautta, joista osa on KT:n koordinoimia ja osa yhteistyökumppaneiden.

– Sote-verkostoja tarkastellaan uudelleen kun tiedämme, miten järjestäjä-tuottajakenttä kehittyy jatkossa.

Järjestelmä tarvitsee remonttia

Nybondas-Kangas muistuttaa, että nykyistä sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat haasteet eivät hävinneet mihinkään, vaan järjestelmä tarvitsee remonttia.

– Entiseen ei voi palata. Kunnissa ja alueilla haetaan ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuottaa palveluja tehokkaasti. Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet lisääntyvät.

Osassa kenttää oli varasuunnitelma uudistuksen kaatumiseen, kuten oman palvelutuotannon vahvistaminen tai vapaaehtoinen alueellinen yhteistyö kuntayhtymien muodossa. Jotkut miettivät ulkoistuksia. Moni odottelee uuden hallituksen linjauksia ennen kuin tekee ratkaisuja.

– Pienemmille sote-työnantajille ulkoistaminen voi olla vaihtoehto. Erikoissairaanhoidossa tarve uudistaa palveluorganisaatioita on synnyttänyt ajatuksia osuuskunnasta ja yhtiömuotoisesta toiminnasta.

Maakuntatasolla on suunnitteilla myös yhteistyötä yli maakuntarajojen.

– Sote-toimijat näkevät yli maakuntarajojen. Alueellista yhteistyötä lisää se, että keskussairaaloihin on tarve saada riittävä määrä leikkauksia, jotta keskittämisasetuksen velvoitteet täyttyvät ja oikeus leikkaustoimintaan säilyy.

– Nyt odotellaan uuden hallituksen linjauksia, kuka sote-palveluja tuottaa jatkossa. HR-vastuuvalmistelijoiden vahva viesti oli, että pitäisi olla lainsäädäntö valmiina ennen kuin valmistelu uudesta uudistuksesta alkaa, kertoo Nybondas-Kangas.

Yhteystiedot

Kaisa Koskela

Kaisa Koskela

työmarkkinatiedottaja
Puhelin:
+358 9 771 2517
Matkapuhelin:
+358 50 337 4419
Sähköposti:
Kaisa.Koskela@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus
Henrika Nybondas-Kangas

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat