Tallinnan kaupungin henkilöstöjohtaja Vilve Raik kaupungintalon edessä
Kuntacaset
3
/2019

Teksti: Kirsi Hakala

Kuvat: Marko Mumm

5.6.2019

Virossa hallitus päättää peruspalkoista

Viron kuntatyönantajien suurin huoli on työvoiman saatavuus. Hallitus määrittelee avainryhmien peruspalkat ja minimityöehdot määritellään lailla. Kunnat voivat halutessaan ylittää minimitasot. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuret.

Tallinnan kaupungin henkilöstöjohtajan Vilve Raikin työhuoneen ikkunasta avautuu näkymä Vapaudenaukiolle. Vanhankaupungin laidalla sijaitseva aukio on tallinnalaisten suosima kohtaamispaikka, mutta myös Viron kansallisten merkkitapahtumien näyttämö.

Tällä kertaa keskustelun teemana ovat kuitenkin Tallinnan kaupungin työntekijöiden arki ja kaupungin henkilöstöpolitiikka.

– Haluamme Viron kymmenen parhaan työnantajan joukkoon, kertoo vuosi sitten kaupunginkanslian henkilöstöosaston johdossa aloittanut Raik.

– Jos työehdot ovat huonot, työntekijät eivät pysy kaupungin palkkalistoilla.  Parantamalla johtamisen laatua ja työtyytyväisyyttä pystymme kilpailemaan työmarkkinoilla, uskoo Raik.

Työkalupakissa on jo kattavat kehityskeskustelut. Lisäksi suunnitteilla on systemaattista esimieskoulutusta ja laaja työtyöhyvinvointikysely. Virolaisilla työnantajilla on myös kuntasektorilla huoli siitä, miten houkutella ammattitaitoista työvoimaa.

Hallitus päättää peruspalkat myös kuntatasolle

Valtakunnallista sopimista ei Virossa juuri tunneta. Työnantajien keskusliitto ja sosiaaliministeriö ovat sopineet minimipalkasta. Lisäksi sairaaloiden yhteinen liitto on sopinut terveydenhuoltoalan ammattiliittojen kanssa peruspalkoista.

Hallitus määrittelee avainsektoreiden peruspalkat esimerkiksi opetusalalle, sosiaalityöhön ja terveydenhuoltoon. Suosituksia palkankorotuksista annetaan myös tehtäviin, joihin on muuten vaikea löytää riittävästi työntekijöitä.

Opettajien palkkamenot katetaan erityisestä valtion rahastosta. Muita palkkamenoja varten kunnat saavat osansa valtion keräämästä tuloverosta. Köyhimpiä kuntia tuetaan myös muun muassa tasausrahastosta.

Kuntakohtaiset lisät ja edut lisäävät houkuttelevuutta

Kunnat voivat kuitenkin maksaa alakohtaisia lisiä harkintansa ja resurssiensa mukaan. Käytössä ovat myös henkilökohtaiset lisät, joista esimies voi sopia työntekijän kanssa suoraankin.

Joistakin työntekijöistä, kuten IT-asiantuntijoista, kilpailemme koko Viron alueella. Valtiovarainministeriön vuosittain julkaisemat henkilökohtaiset palkkatiedot ovat apuna, koska kaikkia palkkoja ei voi nostaa samanaikaisesti, Raik kertoo.

Matalapalkka-aloilla, kuten hoiva-alalla sekä sosiaali- ja nuorisotyössä, työn houkuttelevuutta voidaan nostaa myös 28 päivän minimiä pidemmillä vuosilomilla.

Jotkin kunnat ovat sopineet paikallisista työehtosopimuksista esimerkiksi opetusalan ammattiliiton kanssa. Tallinnassa tätä käytäntöä ei ole. Työriidoista esimies ja HR:n edustajat pyrkivät sopimaan suoraan työntekijän kanssa. Tarvittaessa mukaan neuvotteluun otetaan ammattiliitto.

Järjestäytyminen ei kiinnosta Virossa

Piipahdetaan seuraavaksi Vanhankaupungin toiselle laidalle, Uus-kadulle. Sen varrella sijaitsevassa valtakunnansovittelija Meelis Virkebaun kompaktissa toimistossa työskentelee hänen lisäkseen neuvonantaja ja toimistopäällikkö.

Viron valtakunnansovittelija Meelis Virkebau Tallinnan kadulla

Työnantajien keskusliiton johtajan paikalta vuonna 2017 valtakunnansovittelijaksi valittu Virkebau pohtii aluksi, miksi järjestäytymisaste on alhainen sekä työntekijöiden että työnantajien puolella.

– Ammattiyhdistysliikkeellä on edelleen Neuvostoliiton ajalta huono kaiku. Se näyttäytyi silloin lähinnä lomamatkojen, kulutustavaroiden ja Lada-lisenssien jakajana ansioituneille työntekijöille.

Virkebaun mukaan varsinkaan nuoret eivät miellä, mikä merkitys järjestäytymisellä tai työehtoneuvotteluilla voisi olla. Liikkuvuus työmarkkinoilla on suurta, ja työpaikkaa vaihdetaan, jos palkka tai työehdot eivät miellytä.

Työnantajapuolella edunvalvonnan perinnettä ei päässyt neuvosto-Virossa syntymään, vaikka jonkinlaista kauppakamaritoimintaa pidettiin yllä. Kuntien Virkebau ei edes usko jatkossakaan järjestäytyvän.

Kuntatyönantajilla suuret erot

Virkebau jakaa Vilve Raikin analyysin siitä, että työnantajien päällimmäinen tavoite alhaisen työttömyyden maassa on rekrytoida osaavaa työvoimaa.

– Kuntien erot työnantajina ja palvelujen tuottajina ovat hyvin suuret. Isot kaupungit pystyvät tarjoamaan pieniä kuntia paremmat edut, Virkebau vertailee.

Kuntapuolen työriitoja ei Virkebaumin sovittelijakaudella ole ollut. Julkisen sektorin työriidat koskevat lähinnä valtionyhtiöiden työpaikkoja.

Virkebaun edeltäjän loppukaudella valtakunnansovittelijalle asti päätyi Narvan kaupungin ja opetusalan ammattiliiton palkkakiista. Lakkoja Virossa nähdään ani harvoin.

– Edellinen lääkäreiden mielenilmaus kesti tunnin, Virkebau muistelee.

Tarvetta työriitojen sovittelulle on muutenkin vähän.

– Kun tämä toimisto aloitti vuonna 1990, täällä oli kolme työntekijää, kuten nytkin. Lisäksi jokaisessa maakunnassa oli yksi sovittelija. Maakunnallinen järjestelmä on kuitenkin lakkautettu tarpeettomana.


Viron hallintouudistuksessa kuntien määrä väheni kolmannekseen

Virossa on 79 paikallishallinnon yksikköä (kohalik omavalitsus eli KOV), 15 kaupunkia ja 64 maalaiskuntaa. Vuoden 2017 hallintouudistuksessa kuntien määrä väheni kolmannekseen. Alle 5 000 asukkaan kuntia on nyt 15 aiemman 169:n asemesta.

Hallintouudistus merkitsi myös maakuntien tehtävien jakamista kuntien ja valtionhallinnon kesken. Maaherrojen johtamat maakuntahallitukset lakkautettiin vuoden 2018 alusta lukien. Osa tehtävistä jäi edelleen hajautettuina maakuntiin. Niitä varten perustettiin valtionhallinnon palvelupisteitä.

Kuntasektorin palvelut ovat niukemmat Suomeen verrattuna ennen kaikkea ohuemman rahoituspohjan takia. Esimerkiksi 450 000 asukkaan Tallinnan vuosibudjetti on 700 miljoonaa. Sinänsä tehtävät ovat samoja: kaavoitus, koulutus, kulttuuri, sosiaalitoimi. Ennen kaikkea terveydenhuollossa kuntien rooli on paljon vähäisempi kuin Suomessa.

Viime vuonna kunnissa oli noin 62 000 virkamiestä ja muuta työntekijää. Kaikkiaan julkisen sektorin palkkalistoilla oli noin 132 000 henkilöä. Virossa on asukkaita noin 1,4 miljoonaa.