Varkauden henkilöstöjohtaja Nina Holopainen
Kuntacaset
4
/2019

Teksti: Tiina Toivakka
Kuvat: Matias Honkamaa

9.9.2019

Varkaudessa on lupa kehittää

Kuten useissa kunnissa, Varkaudessa käynnistyy syksyn aikana ohjelma talouden tasapainottamiseksi. Säästökampanjan sijaan Varkaudessa puhutaan mieluummin toimintojen kehittämisestä ja järkeistämisestä.

Varkaudessa on parin vuoden ajan kehitetty kaupungin työyhteisöjä ja uudenlaisia palveluja suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kaupunginhallituksen päätöksellä kiky-sopimuksen tuomat 24 lisätuntia on käytetty työyhteisöjen ja uusien palvelujen kehittämiseen.

– Kannustamme henkilöstöä katsomaan omaa työtään kriittisin silmin. Miettimään, missä asioissa voisi työn tuottavuutta ja laatua parantaa, henkilöstöjohtaja Nina Holopainen kertoo.

Tavoitteena on, että kehittämistä tulisi osa perustyötä ja että sitä tehtäisiin luontevasti rinnakkain perustehtävien rinnalla.

– On muistettava, että monesti hyödyt näkyvät vasta pidemmän ajan päästä. On osattava katsoa budjettivuoden yli.

Toki Varkaudessakin oli kehitetty työn sisältöjä jo aikaisemmin, mutta kaupunginhallituksen päätöksen ansi- osta asiaan alettiin perehtyä järjestel- mällisemmin.

– Aiemmin kehitystyö oli henkilösidonnaista ja siitä puuttui jatkuvuus. Kun annettiin virallinen lupa tekemiseen ja verkoston luomiseen, työstä tuli pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa. Asioita alettiin määrätietoisemmin linkittää yhteen, tietohallintojohtaja Jarmo Heinonen toteaa.

Varkauden työhyvinvointikoordinaattori Kirsti Murtomäki, Toni Leppänen, Jarmo Heinonen ja henkilöstöjohtaja Nina Holopainen.
Varkauden työhyvinvointiasiantuntija Kirsti Murtomäki, hallintojohtaja Toni Leppänen, tietohallintojohtaja Jarmo Heinonen ja henkilöstöjohtaja Nina Holopainen.

Verkosto tukee kehittämistä

Kehittämisen tukena on verkosto, jonka ytimessä ovat Nina Holopaisen ja Jarmo Heinosen lisäksi työhyvinvointiasiantuntija Kirsti Murtomäki, hallintojohtaja Toni Leppänen sekä markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kaisu Tolvanen.

Ydinporukan lisäksi verkoston työhön osallistuu säännöllisesti viitisenkymmentä henkilöstön edustajaa, esimiehiä ja ns. sisäisiä kehittäjiä.

Verkosto toimii sparraajana ja työyhteisöjen tukena. Systemaattista koulutusta on tarjottu muun muassa työyhteisövalmennukseen, digipalvelumuotoiluun ja sisäiseen kehittämiseen.

– On annettu työkaluja, tukea ja resursseja, Holopainen täsmentää.

Yhteistyön merkitystä korotetaan.

– Asioita katsotaan kokonaisuutena, toiminta on organisoitua ja tietoja vaihdetaan eri toimialojen sisällä ja kesken säännöllisesti, Holopainen kertoo.

Pienetkin teot merkityksellisiä

Työyhteisöjen ja palvelujen kehittämisessä Nina Holopainen kannustaa kiinnittämään huomiota myös pieniin yksityiskohtiin, joita muuttamalla sekä työntekijän motivaatio että työn tulos voi parantua.  Pienetkin muutokset näkyvät työhyvinvoinnin lisääntymisenä. Ne voivat johtaa myös sairauspoissaolojen vähentymiseen.

– Kehittämisessä kysymys ei läheskään aina ole isojen suuntaviivojen ja rakenteiden muuttamisesta. Esimerkiksi palvelukokemuksen voi muuttaa asiakkaalle myönteiseksi todella pienillä asioilla.

– Kehittämistyössä on myös aina muistettava, että teemme tätä työtä kuntalaisia varten. Asiakaspalvelun muuttaminen laadukkaammaksi voi olla hyvin pienestäkin kiinni, Holopainen sanoo.

Holopainen kertoo kehittämistyön lähentäneen yleishallinnon ja muiden hallinnonalojen henkilöstöä toisiinsa.

– Ymmärryksen lisääntymisen kautta omakin työ on tullut helpommaksi, Holopainen kertoo.

Esimiehet ovat tärkeitä

Esimiesten roolilla on iso merkitys työyhteisön kehittämisessä. Siihen on Varkaudessa kiinnitetty erityistä huomiota.

– Henkilöstöpalvelut järjestää kerran kuussa esimieskahvit, joissa vaihdetaan kokemuksia, katsotaan missä mennään ja mitä on saatu aikaiseksi. Tiedon jakamisen lisäksi tavoitteena on kannustaa ja sitouttaa, Holopainen kertoo.

Esimiehiä on myös kannustettu jakamaan vastuita.

– Jos työyhteisöstä nousee hyvä idea, ei esimiehen tarvitse välttämättä lähteä vetämään ja toteuttamaan projektia. Esimiehen rooli voi siis olla myös kannustava, rinnalla kulkija.

Holopainen puhuu myös johtamisen johtamisesta.

– Ei riitä, että yksittäiset esimiehet on saatu kehittämistyöhön mukaan. Myös päälliköiden ja toimialajohtajien on sisäistettävä asiat. Ketjun on toimittava molempiin suuntiin.

Kaupungin luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat olleet kehittämistyön suunnittelussa kiinteästi mukana. Heidän aloitteestaan on muun muassa kehitetty yksiköiden sisäistä viestintää sekä perehdytysjärjestelmää.

Tuloksista kerrotaan säännöllisesti

Tiedottaminen tuloksista on ollut tärkeä osa kehittämistyötä.

– Kehittämistuloksista kerrotaan säännöllisesti, asioita tehdään näkyväksi ja henkilöstölle annetaan lupa kehittyä.

Yhteistyötä on tehty myös paikallisen sanomalehden kanssa, jossa ilmestyi talven aikana kuukauden välein juttu kaupungin työyhteisön kehittämisen tuloksista.

– Henkilöstöä on myös kannustettu ja opastettu käyttämään somea työn tuloksista kertomiseen, Holopainen lisää.

Lisää vetovoimaa työnantajana

Kehittämistyön tuloksiin pääsi tutustumaan myös toukokuussa Wiksut-kehittäjämessuilla, jossa 40 kehittämistekoa esiteltiin omilla ständeillään.

Messujen tavoitteena oli paitsi kertoa ja kannustaa uusiin tekoihin, myös nostaa esiin kaupungissa tehtävää tärkeää työtä.

– Haluamme kannustaa henkilöstöä olemaan ylpeä omasta työstään ja samalla kertoa, että Varkaudesta löytyy innostavia työtehtäviä. Kilpailu työntekijöistä on kovaa, ja kehittämistekojen esiintuominen on yksi tapa profiloitua kiinnostavana työpaikkana, kertoo Toni Leppänen.


Varkauden henkilöstöjohtaja Nina Holopainen katselee Varkautta ylhäältä, päällään Warkaus-huppari

Varkaus Tekojen torilla

Varkauden kaupungin kehittämistekoihin voi tutustua Kuntekon Tekojen torilla. Sieltä löytyy lähes 30 kehittämistekoa, joita toteutetaan Varkauden eri hallinnonaloilla. Tekojen torilla on tarinoita muun muassa seuraavista kehittämisteoista:

  • Aikuissosiaalityön palvelupakettien kehittäminen
  • Asiakasohjaus kaupungin työllisyyspalveluihin
  • Huavehautomo, nuorten osallistava budjetointi
  • Lasten ja nuorten kultuurilähete LAKU
  • Prokoulu, käyttäytymisen tukeminen positiivisen palautteen avulla
  • Seniorikahvila Varkauden kirjastossa
  • Perehtymis- ja perehdyttämisprosessin päivittäminen ja kehittäminen
  • Taideneuvola
  • Vuoropäiväkodissa vanhempien lasten viikonloppuhoidon kehittäminen
  • Wankkuri-terveysneuvontapiste ja asiakasraati terveyskeskuksessa

Kunteko 2020 – kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelmaa toteuttavat yhdessä KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt JUKO, KoHo ja JAU.

Tutustu kehittämistekoihin Kuntekon Tekojen torilla osoitteessa kunteko.fi