Economicus
6
/2019

Teksti: Meri Obstbaum, ekonomisti, Suomen pankki
Kuva: Peter Mickelsson

Hyvä taloudellinen huoltosuhde vaatii poliittisia toimia

Työllisyysaste on seuratuin mittari työllisyyskehitykselle ja edellytyksille rahoittaa julkisia menoja. Korkeaa työllisyyttä tarvitaan pitämään yllä hyvinvointipalveluja ja muita julkisia menoja erityisesti, kun väestö ikääntyy ja yhä useampi on poistunut työelämästä.

Meri Obstbaum

Koska työllisyysaste kuitenkin lasketaan virallisesti 15–64 -vuotiaasta työikäisestä väestöstä, väestön ikääntyminen ei eläköitymisen kautta juuri vaikuta työllisyysasteeseen. Sen ongelmallisuutta havainnollistavat paremmin työllisten määrän kehittyminen suhteessa koko väestöön sekä ns. taloudellinen huoltosuhde.

Nykyhallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen vahvistaisi julkisen talouden kestävyyttä ja julkisten palvelujen rahoituspohjaa, sillä se kasvattaisi työllisten osuutta koko väestöstä. Työikäisen väestön osuus väestöstä kuitenkin yhä supistuu, joten työllisyysasteen nousu ei kasvata työllisten osuutta samassa suhteessa. Työllisten osuus väestöstä kuvaa taloudellista huoltosuhdetta.

Tilastokeskus kuvaa taloudellista huoltosuhdetta työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrällä yhtä työllistä kohti. Kun työllisten osuus väestöstä pienenee, taloudellinen huoltosuhde heikkenee molemmilla mittareilla tarkasteltuna.

Taloudellinen huoltosuhde heikentyi merkittävästi finanssikriisin jälkeen, koska työllisyys supistui pitkittyneessä taantumassa. Samanaikaisesti suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle. Viime vuosien noususuhdanne on hieman parantanut tilannetta.

Vuoteen 2023 mennessä tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste merkitsisi nykyisellä väestöennusteella, että 15–64 -vuotiaiden työllisten osuus koko väestöstä nousisi noin 46 prosenttiin. Työllisten osuus jäisi näin ollen pienemmäksi kuin ennen finanssikriisiä, vaikka työllisyysaste olisi miltei viisi prosenttiyksikköä suurempi – ja vaikka työllisyysaste pysyisi vuoden 2023 jälkeen 75 prosentissa, työllisten osuus väestöstä alkaisi taas heikentyä, kun työikäisen väestönkin osuus edelleen pienentyisi.

Uusi väestöennuste paransi taloudellisen huoltosuhteen näkymää seuraavan kymmenen vuoden aikana, koska syntyvyysennustetta päivitettiin alaspäin. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti suurten ikäluokkien ylittäessä tämän rajapyykin, mutta syntyvyyden jyrkkä aleneminen puskuroi vaikutusta taloudelliseen huoltosuhteeseen.

Alentunut syntyvyys alkaa voimakkaasti vähentää työikäisten määrää 2030-luvun loppupuolelta alkaen. Työikäisten osuus koko väestöstä supistuu pitkäkestoisesti, ja siksi taloudellisen huoltosuhteen kohentaminen on hankalaa.

Vaikka hallituksen työllisyystavoite lähivuosina saavutettaisiin ja työllisten osuus väestöstä nousisi yllä esitetyllä tavalla, pelkästään tämän osuuden ylläpitäminen vuodesta 2023 eteenpäin vaatisi huomattavaa lisänousua työllisyysasteessa.

Karkean laskelman mukaan 15–64 -vuotiaiden työllisten osuus koko väestöstä pysyisi ennallaan 46 prosentissa vuoteen 2070 asti, jos työllisyysaste nousisi 83 prosenttiin.

Suomen julkisen talouden tila on heikkenemässä vuosien 2015–2017 paranemisen jälkeen. Tähän vaikuttavat sekä yleisen talouskehityksen heikkeneminen että hallituksen finanssipolitiikka.

Väestön ikääntyminen on jo heikentänyt julkisen talouden edellytyksiä saavuttaa tasapaino. Ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu. Väestön ikärakenne vaikuttaa osaan julkisista menoista voimakkaasti, kun koulutus-, hoito- ja hoivapalveluja tarjotaan pääosin julkisin varoin.

Uuden väestöennusteen perusteella tilanne on seuraavan vuosikymmenen ajan aiemmin arvioitua valoisampi nuorten ikäluokkien pienentyessä ja koulutusmenojen vähentyessä, mutta pidemmän ajan näkymä on entisestään synkentynyt eläke- ja hoitokulujen kasvupaineiden takia. Seuraava vuosikymmen tarjoaa jatkoajan pelin kääntämiseksi.

Väestörakennetta on vaikeaa muuttaa politiikkatoimin. Työllisyyttä parantavien politiikkatoimien löytäminen on helpompaa.
 

12.12.2019