tietokone.
Työelämän kehittäminen
5
/2020

Teksti: Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Kuva: Unsplash

22.10.2020

Digitalisaatio vaikuttaa työn murrokseen ja työllisyyteen

Digitalisaatio muuttaa töiden sisältöjä ja toimintatapoja. Organisaation näkökulmasta se tarkoittaa tarvittavan osaamisen kehittämistä.

Vain muutama vuosi sitten mediassa lueteltiin, mitkä ammatit ovat vaaravyöhykkeessä tietotekniikan lisääntyneen käytön vuoksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen silloisen raportin mukaan joka kolmas työpaikka oli uhattuna.

Lehtiotsikot liioittelivat, mutta puheenvuorot työn murroksesta piti sen jälkeen aloittaa tyynnyttelyllä. Usein muistutettiin, että työn loppumista on ennustettu monta kertaa aiemminkin. Arvioitkin tarkentuivat. Kun Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskijilta kysyttiin, vievätkö robotit työmme, hänen viestinsä oli: rauhoittukaa.

Vuosien saatossa digitalisaation vaikutus on ollut suuri aloilla, joissa työ on pääasiassa datan käsittelyä ja jossa käsin kirjaamisesta on siirrytty sähköiseen kirjaamiseen, automatisointiin ja itsepalveluun. Niin tehtiin aikanaan esimerkiksi pankkialalla. 

Vaikka työntekijöitä tarvitaan jossakin ammateissa aiempaa vähemmän, digitalisaatio ei välttämättä vaikuta työpaikkojen kokonaismäärään. Tätä mieltä on esimerkiksi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini. Yksi syy siihen on, että vain verraten harva työ (alle viisi prosenttia) voidaan automatisoida kokonaan. Digitalisaation hyödyntäminen synnyttää myös kokonaan uusia työtehtäviä, tuotteita ja palveluja.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa kysyttiin toissa vuonna digitalisaation ja robotisaation vaikutuksia työntekijöiden määrään omalla työpaikalla. Vaikutuksia oli havaittu vain pienellä osalla työpaikoista; samassa määrin työntekijöiden lisääntymisenä ja vähentymisenä.

Töiden sisältö ja toimintatavat muuttuvat

Merkittävintä lienee se, että digitalisaatio muuttaa töiden sisältöjä, toimintatapoja ja organisointia. Organisaation näkökulmasta se tarkoittaa myös tarvittavan osaamisen kehittämistä. Kysymys on työn murroksesta, joka koskee nykyisin kaikkea kuntatyötä, mutta jonka vaikutukset ovat erilaisia eri ammateissa ja eri toimialoilla.

Digitaaliset palvelut, kokouskäytännöt ja etäyhteyksien kautta toimiminen ovat jo kuntatyön arkea, mutta tekoälyn, älykkäiden robottien ja alustojen suurimmat vaikutukset ovat vasta tulossa.

KT:n omassa työn murroksen seurannassa kysyimme ennen koronaepidemiaa, mitkä ovat olleet merkittävimmät työelämän muutokset viime vuosina. Kärkipaikoille nousivat digitalisaation sijasta toimintatapoihin, toimintakulttuuriin ja johtamiseen liittyvät asiat.

Esimerkiksi sairaaloissa viiden kärki oli:

  1. Yhteistyön kulttuuri hyvän hoidon takeena.
  2. Sujuvat, eri sairauksille määritellyt hoitopolut, ja potilaan kokonaisvaltainen kohtaaminen.
  3. Lääkärit, hoito- ja muu henkilöstö miettivät yhdessä, miten muutokset viedään läpi ja miten asiakas hyötyy niistä eniten.
  4. Erityisosaamisen järjestelmällinen kerryttäminen ja jakaminen.
  5. Tekoäly auttaa valvomaan varhaisia oireita, diagnosoimaan sairauksia, neuvomaan terveellisissä elämäntavoissa ja kannustamaan niihin.

Tulos muistuttaa siitä, että pystymme itse vaikuttamaan muutoksiin.  Kun ohjelmistorobotiikalla ryhdyttiin eräässä kaupungissa hoitamaan rakennuslupa-asioita, siirtyi vapautunut sihteerityövoima asiakaspalveluun. Palvelu parani ja muutos oli mieluisa työntekijöille.

Vuosia ja vuosikymmeniä kestävä muutos

Työn murroksella tarkoitetaan vuosia ja vuosikymmeniä kestävää muutosta. Millaiseksi se muodostuu, on paljon kiinni esimerkiksi kuntataloudesta, johtamisesta ja kehittämisen kulttuurista organisaatioissa.

Keskustelussa digitalisaatiosta on korostunut tehostaminen ja säästäminen. Usein digitalisaation vaikutukset tulevat kuitenkin parhaiten näkyviin parempina palveluina ja uusina toimintatapoina.

Kirjastojen sähköiset palvelut tuovat laajan kokoelman kuntalaisten ja loma-asukkaidenkin ulottuville. Netissä voi hoitaa asiansa itselle sopivaan aikaan ilman käyntiä virastossa. Terveyskylässä saatavilla on juuri siinä hoitopolun vaiheessa tarvittava tieto ja asiantuntijatuki.

Vammaispalveluissa tietokone muodostaa ikkunan ympäröivään yhteiskuntaan, vaikka liikkuminen muuten olisi rajoitettua. Kotihoidossa järjestetään yhteisiä lounashetkiä ja etäyhteyksin pystytään tavoittamaan asiakkaat myös kotikäyntien välillä.

Tietotekniikka mahdollistaa ajantasaisen tiedon ja yhteydenpidon työtovereihin, vaikka muuten toimisi yksin. Robotit auttavat annostelemaan ja jakamaan lääkkeitä. Tekoäly tukee asiantuntijatyötä. Arkipäiväistynyt etätyö mahdollistaa työnteon myös silloin, kun työnteko muuten olisi mahdotonta esimerkiksi liikuntavamman, hoitovelvoitteiden tai pitkien etäisyyksien vuoksi.

Jos kysymys olisi vain digitalisaation hyödyntämisestä, voisivat aivan lähivuodet olla työn murroksessa hyvää aikaa, jolloin digitalisaatio parantaa palveluja, mahdollistaa uuden oppimisen, auttaa työnteossa ja työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

Yhteystiedot

Niilo Hakonen

Niilo Hakonen

johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2025
Matkapuhelin:
+358 40 820 6800
Sähköposti:
Niilo.Hakonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen