Etätyöntekijän kädet läppärin näppäimistöllä, vieressä cappuccino
Työelämän kehittäminen
1
/2021

Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Kuva: Unsplash

17.2.2021

Etsikkoaika rakentaa hyvää etätyökulttuuria

Koronarokottamisen edetessä monissa kuntaorganisaatioissa valmistellaan tulevia etätyöratkaisuja. Nyt on aika miettiä, millainen etätyökulttuuri työyhteisöön halutaan luoda.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen osallistuneissa kunnissa 39 prosenttia työntekijöistä siirtyi viime vuonna koronan vuoksi kokonaan tai osittain etätyöhön.  

Osa kuntaorganisaatioista on tehnyt myös omia selvityksiä korona-ajan etätyökokemuksista ja henkilöstön toiveista. ”Etätyön tekeminen pitäisi olla joustavaa, se on nykyaikaa ja sopii monelle”, todetaan esimerkiksi Mirja Pullin Porvoon kaupungille tekemässä selvityksessä etätyön kehittämisestä.

Useimmat korona-aikana etätöihin siirtyneistä odottavat kuitenkin malttamattomina sitä, että pääsevät taas tapaamaan ihmisiä. Tyypillisesti on toivottu, että työssä voisi luontevasti yhdistellä etä- ja lähityötä tai että etätyötä voisi tehdä esimerkiksi 1-3 päivänä viikossa.

Etätyöratkaisuja ennakoiden joissain kunnissa on käynnistetty tilatarveselvityksiä: Voiko etätyön lisääntymisen vuoksi säästää toimitilojen kustannuksissa? Millaiset tilat houkuttelisivat myös etätyöntekijöitä työpaikalle?

Käytännöissä kyse organisaatiokulttuurista

Kysymys ei ole vain työntekijöiden toiveista, vaan johtamisesta ja halutusta organisaatiokulttuurista. Kukin organisaatio tekee omat linjauksensa etätyöstä. Vaikka media pursuaa vinkkejä ja tutkimustuloksia, niistä ei löydy suoria vastauksia siihen, miten etätyö kannattaa järjestää juuri omassa organisaatiossa. Joitain ajatuksia voi silti jo nostaa esiin.

Etätyön luonne työn organisointitapana tuskin muuttuu jatkossakaan.

Etätyön tekeminen ja teettäminen säilyvät vapaaehtoisina niin työntekijälle kuin työnantajalle.

Työntekijä voi halutessaan luopua etätyön tekemisestä ja siirtyä työskentelemään työpaikallaan. Yhtä lailla työnantaja voi keskeyttää etätyön tekemisen, mikä on tavallisesti otettu huomioon myös ohjeistuksessa.

Etätyön tekeminen ei vaikuta työehtoihin tai työntekijän asemaan.

Joidenkin kuntien ja esimerkiksi valtion etätyöohjeeseen on lisäksi kirjattu ajatus,  että etätyöstä ei pidä aiheutua lisäkustannuksia työnantajalle.

Käsitykset etätyöstä muuttuneet

Korona-aika on muuttanut käsityksiä etätyöstä.  On huomattu, että ihmiset toimivat luottamuksen arvoisesti ja työnteko usein vielä tehostuu.

Kiinnostava kysymys on, rakennetaanko etätyökulttuuria jatkossa enemmän luottamuksen ja järjen käytön vai kontrollin ja valvonnan varaan. Missä määrin työntekijä voi esimerkiksi itse valita työlleen kulloinkin sopivan ympäristön?

Työyhteisö tarvitsee pelisääntöjä

Kun etätyötä tehdään enemmän, tarvitsee työyhteisö sitä varten pelisääntöjä. Ennen sovittiin, milloin voi jäädä etätöihin. Jatkossa voi olla tarpeen sopia, milloin ollaan työpaikalla tai mihin kokouksiin osallistutaan paikan päällä ja mihin voi osallistua myös tai pelkästään etäyhteyksin.

Sääntöjä voidaan sopia myös siihen, millä tavoin pidetään yhteyttä toisiin ja miten ollaan saavutettavissa. Jo ennen koronaa työtoverin tosin saattoi tavoittaa paremmin silloin, kun hän oli etätöissä.

Oman lisänsä pohdintaan tuo se, missä etätyötä tehdään. Korona-aikana on työskennelty tavallisesti kotoa tai kesämökillä. Epidemian hellittäessä kysymykseen tulevat myös erilaiset hubit, etä- tai kaukotyöpisteet. Nykyisin etätyön sijasta puhutaan muutenkin usein monipaikkaisesta työstä.

Lähijohtaminen entistä tärkeämpää

Työterveyslaitos ohjeistaa, että pitkittyneen etätyön tekemisen aikana tärkeää on lähijohtajan yhteydenpito työntekijöihin myös muissa kuin työn sisältöihin liittyvissä kysymyksissä.

Opettelemme yhä yhteisöllisyyden vahvistamista, yhdessä kehittämistä ja uusien työntekijöiden ottamista mukaan työyhteisöön silloin, kun etätyötä tehdään paljon. Ja osaammeko jo huolehtia siitä, että työn mitoitus on kohdallaan ja työyhteisön jäsenet voivat etätöissä hyvin? 

Yhteystiedot

Niilo Hakonen

Niilo Hakonen

johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2025
Matkapuhelin:
+358 40 820 6800
Sähköposti:
Niilo.Hakonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen