Koronasta johtuvaa työn kuormittavuutta voi vähentää

Syksyllä 2020 toteutetusta ja tammikuusssa julkistetusta Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta selviää, että aiempaa useampi kuntatyöntekijä olisi valmis suosittelemaan omaan työpaikkaansa ystävilleen. Peräti 77 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi.

– Moni asia kunta-alalla on kehittynyt myönteiseen suuntaan, kertoi vanhempi tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksen infossa.

Kunta-alan työyhteisöt koetaan koronasta huolimatta toimiviksi ja johtaminen saa hyvät arviot. Ilahduttavaa on myös esimerkiksi se, että asiakasväkivalta näyttää vähentyneen aiempiin tutkimuksiin verrattuna.

Koronan kuormittavuus vaihtelee kuitenkin ammattiryhmittäin. Kunta-alan sote-työntekijöille suunnatun Mitä kuuluu? -kyselyn mukaan näyttää, että korona on lisännyt sote-työntekijöiden kuormittuneisuutta ja huolta omasta terveydestään.

Korona vaikutti merkittävästi työjärjestelyihin

Kunta10-tutkimuksen vastaajista yli puolet kertoo koronan vaikuttaneen työhönsä jollain lailla.

Osa on siirtynyt koronan vuoksi etätyöhön joko osittain tai kokonaan. Kahdeksan prosenttia vastaajista on siirtynyt toisiin työtehtäviin joko oman toimialan sisällä tai toiselle toimialalle. Viisi prosenttia kertoo, että oman tiimin tai työyhteisön toimintaa on organisoitu uudelleen.

Ervastin mukaan etätyöhön siirtyneiden työhyvinvointi on parempi kuin muiden vastaajien. Koronapandemian vuoksi toisiin työtehtäviin siirtyneet terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat näyttäisivät kokeneet muutokset kaikkein kuormittavimpina.

Myös Mitä kuuluu? -kyselyn tulokset osoittavat, että koronan vaikutukset tuntuvat erityisesti sote-organisaatioissa.

– Sote-ala poikkeaa muista aloista siten, että työtä tehdään pääsääntöisesti työpaikalla, muistuttaa tutkimusjohtaja Jaana Laitinen. Kyselyn vastaajista 86 prosenttia kertoi, ettei tee lainkaan etätyötä.

Koronan vaikutukset näyttävät osuneen eniten niihin, jotka ovat kokeneet jo ennestään itsensä kuormittuneiksi työssään. Kasautuneen kuormituksen taustalla on myös muita tekijöitä, kuten keskeneräinen sote-uudistus.

Koronaan liittyy myös huoli omasta terveydestä. Joka kolmas sote-työntekijä kertoo pelänneensä terveytensä vuoksi.

Toimiva työyhteisö vähentää kuormitusta

Mitä kuuluu? -kyselyn toteuttamisesta vastaavan Laitisen mukaan koronan kuormittavaa vaikutusta voidaan vähentää oikeudenmukaisella ja kannustavalla johtamisella. Myös hyvin toimiva työyhteisö auttaa selviytymään kuormittavista tilanteista.

Työstä palautumisesta kannattaa huolehtia, sillä se  ehkäisee kuormituksen kasautumista ja siitä johtuvia terveyshaittoja. Hyvän johtamisen lisäksi palautumista voidaan tukea vahvistamalla työn imua. Myös vanhat, hyviksi havaitut konstit, kuten työn tauottaminen, riittävät uni ja terveet elintavat, toimivat.

Sote-työntekijöiden lisäksi kuntatyöpaikoilla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota nuoriin työntekijöihin, joiden tilanteen sekä Laitinen että Ervasti näkevät huolestuttavana.

Ervastin mukaan monet ongelmat näyttävät kasaantuvan nuorille. Alle 30-vuotiaat kokevat eniten työstressiä ja palautuvat työstä huonosti.

– Palautuminen työstä on sitä heikompaa ja psyykkinen rasittuneisuus sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, Ervasti kertoo.

Työhyvinvoinnin johtamista tiedolla

Kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnista on paljon tutkimustietoa, jota kannattaa hyödyntää johtamisessa. Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palveluun on koottu työelämädataa eri lähteistä. Esimerkiksi Kunta10-tulokset ja trendit vuosilta 2016, 2018 ja 2020 ovat käytettävissä. Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -palvelu tarjoaa tietoa sote-organisaatioiden työhyvinvoinnista.

Työ­terveys­laitoksen Työelämä­tieto­­palvelu löytyy osoitteesta tyoelamatieto.fi.