Minna Korkiakoski-Västi, toimitusjohtaja, Soite. Kuva: Päivi Karjalainen.
Kuntacaset
3
/2021

Teksti: Oili Valkila
Kuvat: Päivi Karjalainen ja Kaisa Sirén.

11.6.2021

Soten tulo ei järisytä

Keskipohjanmaalainen Soite on maan pienin sairaanhoitopiiri. Sen alueella on vain 80 000 asukasta. Lapin sairaanhoitopiiri on alueeltaan maan suurin. Sote-uudistusta odotellaan hyvin erilaisin rakentein.

Keskipohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite liittää sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoispalvelut yhteen. Kuntayhtymällä on yhdeksän jäsenkuntaa, joille tuotetaan kaikki sote-palvelut: Kokkola, Kannus, Kruunupyy, Kaustinen, Toholampi, Veteli, Halsua, Lestijärvi ja Perho. Järjestämisvastuu on siirretty kunnilta kuntayhtymälle.

Lisäksi on sopimuskuntia kuten esimerkiksi Kalajoki, Pietarsaari, Ylivieska, jotka kuuluvat toiseen sairaanhoitopiiriin, mutta joilla on yhteinen historia Keski-Pohjanmaan kanssa. Koska ne käyttävät paljon myös Soiten erikoissairaanhoidon palveluita, niille on myönnetty sopimuskuntastatus.. Sopimuskunnilla on Soiten valtuustossa läsnäolo- ja puheoikeus.

Vielä asteen monimutkaisuutta lisää osajäsenkunta Reisjärvi. Kunta olisi halunnut Soiten jäseneksi, mutta ministeriö tuli väliin, sillä Reisjärven puuttuessa Paras-laki olisi tehnyt Selänteen kuntayhtymästä liian pienen. Niinpä Reisjärvelle luotiin tuo erikoisstatus. Reisjärvelle tuotetaan erikoissairaanhoidon ja ensihoidon palvelut.

− Myös Pohjois-Pohjanmaan alueen Kalajoki ostaa Soitelta yli puolet erikoissairaanhoidon palveluistaan. Kokkolan päivystävä keskussairaala palvelee kaikkiaan 200 000 hengen asiakaskuntaa, vaikka omassa maakunnassa asukkaita on 80 000. Olemme maakuntaamme monin verroin suurempi keskussairaala ja toimimme suomen- ja ruotsinkielisten potilaiden kanssa, sanoo Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.

− Potilaan vapaan valinnan oikeus määrittelee erikoissairaanhoidossa, mihin hän näillä raja-alueilla hakeutuu tarpeissaan.

Soitella on pitkät juuret

Soiteen lähdettäessä vuonna 2017 alueella toimi jo peruspalveluliikelaitos JYTA, joka tuotti sairaanhoitopiirin sisällä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut seitsemälle alueen kunnalle. Kokkolan kaupunki hoiti isäntäkuntana omat ja Kruunupyyn kunnan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Alueella toimi siis jo kaksi kokonaisuutta, joista oli mahdollista rakentaa yhtenäinen Soite.

− Siellä oli jo syntynyt yhteinen kokemus, että tarvitaan leveämpiä hartioita erityisesti pieniin kuntiin. Sote-kustannukset oli saatu kuriin sillä ratkaisulla ja myös valtioneuvostolta tuli tukea sille, että rakennetaan etunojassa sotea kohti integroitua sote-kuntayhtymää, Korkiakoski-Västi sanoo.

Ratkaisu tyydyttää

− Olemme vakuuttuneita, että tällainen integroitu ratkaisu on hyvä, ja tällä saadaan aikaan myös haettu yhteisvastuullisuus. Tämä on ollut myös taloudellisesti järkevä ratkaisu, Minna Korkiakoski-Västi sanoo.

Kuntayhtymissä kuitenkin myös kipuillaan. Erityisesti päätöksenteko, kunnallinen edunvalvonta ja asiat, kuten pitääkö lääkäripalvelut hakea naapurikunnasta, aiheuttavat haasteita.

Hän on kuitenkin tyytyväinen siihen, että Soitessa lähestytään ehyitä palveluketjuja. Potilas ja asiakas on keskiössä eikä hänen tarvitse tietää, onko hän parhaillaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon vai sosiaalihuollon puolella.

Soite on lähes maalissa

Sote-uudistuksen toteutuessa monikaan asia ei Soitessa muutu.

− Kun nyt mennään hyvinvointialueisiin, niin kuntayhtymä ehkä purkautuu, päätöksentekoon tulee muutoksia ja omistajaohjaus tulee valtiolta. Toiminnallisesti meillä muuttuu kuitenkin vain se, että saamme pelastajat kanssamme samaan joukkueeseen. Kaikki muu on jo oikeastaan valmiina. Ne kokemukset, joita on tämän Soite-kuntayhtymän aikana saatu, pitää hyödyntää, kun rakennetaan hyvinvointialueelle uutta hallintosääntöä ja johtamisrakennetta.

Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela. Kuva: Kaisa Sirén.
Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela. Kuva: Kaisa SIrén.

Suuri Lappi – vähäväkiset kunnat

Lapin sairaanhoitopiiri on  kuntayhtymä, jossa on 15 jäsenkuntaa. Sairaanhoitopiiri järjestää ja tuottaa alueen erikoissairaanhoidon palvelut ja lisäksi perusterveydenhuollon palvelut Enontekiöllä ja Muoniossa. Lapin maakunnassa on myös pienempi, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri.

− Muut Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkunnat vastaavat itse perusterveydenhuoltopalveluistaan paitsi Pelkosenniemellä ja Savukoskella, jossa noiden kuntien kansanterveystyön kuntayhtymä hoitaa asian, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela.

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä perustettiin 90-luvulla, ja sitä on muutettu myöhemmin vain vähän. Lapin sairaanhoitopiirien yhdistämisestä on keskusteltu aika ajoin, mutta päätökseen ei ole edetty. Myös sosiaali- ja terveyspiiriselvityksiä on tehty vuosien varrella useampiakin.

Jokela mainitsee keskeisenä heikkoutena kokonaisuuden kannalta sen, että perus- ja erityistason palveluiden integraatiota ei ole tehty. Eri organisaatioilla on eri tietojärjestelmät ja yhtä päätöksentekijää niiden yhtenäistämiseksi ei nykyrakenteessa ole. Haasteita tuottaa myös kuntien asukasmäärän pienuus. Rovaniemellä asukkaita on 60 000, mutta monissa kunnissa enintään noin 8 000, pienimmissä jopa alle 1 000 asukasta ja taajamilla on välimatkaa. Henkilöstön, erityisesti erikoisosaajien, saatavuus on välillä hankalaa.

− Tehokas palvelujen tuottaminen isommalle väestöpohjalle on Rovaniemen ulkopuolella haastavaa pitkien välimatkojen vuoksi.

Jokela näkee kuitenkin tulevan sote-uudistuksen lakiesityksen Lapin sairaanhoitopiirin kannalta kohtalaisen hyvänä.

− Sen kanssa pystytään kyllä elämään. Saamen kielen ja kulttuurin mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat sitten oma haasteensa. Lapin hyvinvointialueen tehtävä olisi lakiesityksen mukaan tukea saamenkielisten palveluiden kehittämistä koko maassa, mutta rahoitusta tähän erityistehtävään ei ole osoitettu. Sote-uudistuksen perusrakenne vaikuttaa kuitenkin toimivalta, Jokela sanoo.