Työelämän kehittäminen 3/2017 Tulevaisuuden kunta työnantajana Sote- ja maakuntauudistus muuttaa väistämättä kunnan roolia. Uudistus haastaa myös kunnan tavat toimia. Kunnan elinvoima- sivistys- ja hyvinvointirooli korostuvat. Kunnat myös erilaistuvat.
Työelämän kehittäminen 3/2017 Avoimuus torjuu korruptiota Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnissa ja maakunnissa tehdään entistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Siitä voi seurata riski korruption ja muiden taloudellisten väärinkäytösten lisääntymiselle.
Työelämän kehittäminen 3/2017 Pelastustoimi uutta kohti Sote- ja maakuntauudistuksen rinnalla muutoksessa on myös pelastustoimi. Pelastustoimi siirtyy vuoden 2019 alusta 18 maakunnan hoidettavaksi.
Työelämän kehittäminen 2/2017 Kuntekon tuella kohti uudistuvaa kuntaa Strategioiden ja toimialarakenteiden uudistaminen on ajankohtaista liki joka kunnassa. Se ei onnistu, mikäli esimiehiä ja henkilöstöä ei saada sitoutettua uudistustyöhön.
Työelämän kehittäminen 2/2017 Kunnanvaltuustot harmaantuvat Kuntien 420 000 työntekijää saavat uudet työnantajien edustajat, kun kuntavaaleissa valitaan valtuutetut seuraavalle neljän vuoden jaksolle. Ehdokkaista päätellen suuria mullistuksia valtuustojen kokoonpanoon ei ole odotettavissa. Yksi selvä muutos on senioriehdokkaiden määrän lisääntyminen 2000-luvulla.
Työelämän kehittäminen 2/2017 Työpaikoilla tarvitaan mielekkäitä työaikaratkaisuja Työaikojen sääntely on ajankohtainen asia, kun työaikalain uudistamisen tarpeita mietitään kevään aikana työryhmässä. Työaikakysymyksiä joudutaan miettimään kuitenkin aina, kun toimintoja ja palveluja muutetaan ja uudistetaan.